Mitä on tietoturva: Voiko henkilöllisyyteni olla vaarassa?

Tiesitkö, että viidentoista minuutin välein Suomessa tapahtuu yksi petosrikos? Istut tietokoneen ääressä kun saat odottamasi sähköpostin, klikkaat linkkiä, syötät tietosi ja painat Enter-painiketta. Teet kaikkia arkipäivän tehtäviä tavalliseen tapaan ja käydessäsi nukkumaan olet tyytyväinen päivääsi. Et ole vielä huomannut, että annoit juuri tietosi rikolliselle.

Selaa tästä:

Nettipetos
Identiteettivarkaus
Tietojenkalastelu
Tietokoneen kaappaus
Mistä tiedän olenko uhri? – 7 varmaa merkkiä
Apua – Miten toimin uhrina?
Tietoturvaopas: 9 keinoa suojata henkilötietosi

Henkilötietojen väärinkäyttäminen on vakava asia, joka voi tulla uhrille todella kalliiksi. Viime vuosina identiteettivarkauksissa on tapahtunut selvä kasvu ja kyberhyökkäysten aiheuttamat vahingot ovat jopa nelinkertaistuneet. Lähes 150 000 suomalaista on joutunut identiteettivarkauden uhriksi ja jopa puoli miljoona tuntee jonkun, jonka henkilöllisyys on varastettu. Nämä tapaukset eivät aina ole helposti selvitettävissä ja uhri voi menettää useita tuhansia euroja.

Asiantuntijat uskovat, että nettipetokset moninkertaistuvat lähivuosien aikana. Tämän vuoksi kaikkien tietotekniikan käyttäjien tulisi ymmärtää tietoturvan perusteet ja miten suojata itsensä petoksilta. Monia ihmisiä huolestuttaa tietokoneensa kaappaus ja henkilötietojen menettäminen - eikä syyttä.

Meillä jokaisella on henkilötunnus, jonka vuoksi tietoturva ja tietosuoja koskettavat meitä kaikkia. Tietoturvalla tarkoitetaan järjestelyjä, joilla pyritään varmistamaan tiedon saatavuus, eheys ja luottamuksellisuus. Tietoturvaan kuuluu muun muassa tiedostojen, laitteistojen, ohjelmistojen ja tietoliikenteen turvaaminen. Tietoturvan järjestelyjä ovat esimerkiksi salaus, varmuuskopiointi, palomuuri ja virustorjuntaohjelmien käyttö.

Tutustumalla rikollisten toimintatapoihin ja yleisiin petoksiin, voit paremmin välttää tietojesi väärinkäytön. Seuraavaksi kerromme nettipetoksien eri muodoista, miten tunnistat jos henkilötietojasi väärinkäytetään, mitä tulisi tehdä joutuessasi petoksen uhriksi ja miten turvaat itsesi petoksilta.

Nettipetos

Siellä missä liikkuu rahaa, liikkuu myös huijareita ja kaikki saatavilla oleva tieto pyritään hyödyntämään rikollisissa tarkoituksissa. Nettipetoksia tehdään monin eri tavoin ja ne perustuvat uhrin hyväuskoisuuteen. Poliisi on myöntänyt, että lisääntyvät petosrikokset ovat heille erittäin iso haaste. Vuonna 2015 petosrikokset lisääntyivät 27 prosentilla ja maksuvälinepetoksia kirjattiin 628 kappaletta enemmän kuin edellisenä vuotena.

Yleisimpiä nettipetoksia ovat sosiaalinen manipulointi (eng. social engineering), kuten identiteettivarkaus, tietojenkalastelu (eng. phishing) ja tietokoneen kaappaaminen. Tarkoitusperät sosiaalisen manipuloinnin takana ovat usein taloudellisia tai tietojen keräämistä. Sosiaalinen manipulointi on petosmuoto, joka keskittyy yksityisiin ihmisiin. Tarkoitus on saada ihmiset paljastamaan salattuja tietoja vapaaehtoisesti sen sijaan, että huijari yrittäisi kalastella arkaluonteisia tietoja. Näitä tietoja ovat usein henkilötiedot, jotka voidaan yhdistää henkilöön tai tämän perheeseen, kuten henkilötunnukset ja osoitetiedot. Muita arkaluonteisia tietoja ovat esimerkiksi käyttäjätunnukset ja salasanat.

Jos valikoidut huijarin uhriksi, tämä tuntematon henkilö voi mielestäsi vaikuttaa ystävälliseltä ja avuliaalta. Todellisuudessa hän yrittää huijata sinua. Välttämättä kyseessä ei ole edes oikea ihminen, vaan ohjelma (botti), joka etsii ihmisiä huijattaviksi.

Voit saada esimerkiksi viestin missä kerrotaan, että olet voittanut lotossa tai kaukainen sukulaisesi on jättänyt suuren perinnön. Viesteissä myös kerrotaan, että potin voi lunastaa antamalla pankkitiedot ja siirtämällä rahaa käsittelykuluja varten. Viestissä luvattua lottopottia tai perintöä et tule ikinä näkemään. Toinen yleinen nettipetosmuoto on, että ihmisestä tehdään valeprofiili sosiaaliseen mediaan. Tämän vuoksi sinun ei pitäisi luottaa sokeasti, jos saat uuden kaveripyynnön. Paljastamalla profiilisi tiedot huijari voi saada sinusta ja läheisistäsi riittävästi tietoa esiintyäkseen sinuna.

Identiteettivarkaus

Identiteettivarkaus on yksi petosrikoksen muodoista. Identiteettivarkaudet yleistyvät koko ajan ja varkauksia tapahtuu niin kotimaassa kuin ulkomailla. Suomessa identiteettivarkaus on ollut kriminalisoituna vasta vajaan vuoden, mutta niitä on raportoitu jo yli 2000 tapausta.

Jos identiteettisi on varastettu, siitä voi tulla vakavia seurauksia. Varastetuilla henkilötiedoilla tehdään paljon petoksia ja valtaosa niistä tapahtuu internetissä. Yleisin identiteettirikos on se, että huijari tilaa tavaraa netistä uhrin nimellä. Rikollinen voi myös avata puhelinliittymiä varastetuilla henkilötiedoilla ja joissain tapauksissa rikolliset onnistuvat jopa avaamaan pankkitilejä. On tapauksia, joissa rikollinen on onnistunut siirtämään varastettua rahaa tililtä toiselle ja lopuksi ulkomaille.

Joskus voi kestää kauan ennen kuin huomaat, että identiteettisi on varastettu ja silloin voi olla vaikeaa löytää tekijä ja ehkäistä vahinkoja. Muutamassa viikossa petoksen hinta voi nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Rikollinen on voinut väärinkäyttää tietojasi niin, että saat maksuhäiriömerkinnän, mikä voi aiheuttaa paljon vaivaa arjessa.

Identiteettivarkaus kriminalisoitiin Suomessa 4.9.2015 ja rikosnimikkeellä on tänä vuonna tehty kesäkuun loppuun mennessä 1437 rikosilmoitusta. Rikoksesta voidaan tuomita sakkorangaistukseen. Identiteettivarkaudesta voidaan tuomita ihminen, joka on tahallaan harhaanjohtanut kolmatta osapuolta käyttämällä toisen ihmisen henkilötietoja tai tunnistetietoja, aiheuttaen taloudellista tai muuta merkittävää haittaa. Haitta on merkittävä, mikäli huijari on tilannut paljon tavaraa uhrin nimellä ja uhrin on vaikea selvitä maksuista. Joissain tapauksia merkittävä haitta voi olla sosiaalisessa mediassa luotu valeprofiili toisen henkilötiedoilla.

Tietojenkalastelu

Tietojenkalastelulla yritetään huijata ihmisiä paljastamaan arkaluonteisia tietoja. Tietojenkalastelua tehdään mm. pankkitunnusten, luottokorttinumeroiden, sähköpostitunnusten ja sosiaalisen median tunnusten saamiseksi. Kun kalasteluviestit tulivat Suomeen, ne olivat hyvin kömpelöitä sekä ulkonäön että sisällön puolesta. Nykyään kalastelusivut ovat entistä laadukkaampia, mikä tekee tietoturvatietämyksen vielä tärkeämmäksi. Nettirikolliset kirjoittavat hyvää suomen kieltä ja viestin ulkonäkö näyttää luotettavalta. Yhteistä kaikille peitetarinoille on se, että uhrille seuraa vaikeuksia tai häneltä jää jotain hyvää saamatta, jos hän ei toimi nopeasti.

Kun tuntematon pyytää sinua paljastamaan käyttäjätunnuksesi, salasanasi tai luottokorttitietojasi, on aina lähdettävä siitä, että kyseessä on tietojenkalastelu. Muista ettei mikään virallinen laitos, kuten pankki tai poliisi, kysy arkaluonteisia henkilötietoja sähköpostitse.

Tyypillisesti tietojenkalastelu alkaa väärennetyllä sähköpostiviestillä, jossa lukee että sinun on syystä tai toisesta toimittava. Tavallista on, että saat sähköpostin, jossa ilmoitetaan sähköpostisi olevan täynnä. Samassa viestissä on linkki väärennettyyn sivuun, missä täyttämällä käyttäjätunnuksesi ja salasanasi saat enemmän tilaa sähköpostiisi. Jos täytät tämän, huijarit pääsevät väärinkäyttämään sähköpostitiliäsi. Joskus väärennetyssä sivussa on lomake, missä pyydetään syöttämään luottokortin numeron ja voimassaoloajan lisäksi myös suojakoodi.

On myös tärkeää käyttää maalaisjärkeä. Jos tarjous kuulostaa olevan liian hyvältä ollakseen totta, se useimmiten on huijausta. Yleinen tietojenkalastelutapa on tarjousviestintä, jossa tarjous vaikuttaa epäilyttävän hyvältä. Voit saada puhelimeen tai sähköpostiin viestin, jossa lukee että voit saada 600 euron arvoisen puhelimen eurolla. Hyvä keino varmistaa tarjouksen todellisuus, on etsiä tarjousta mainostavaa yritystä hakukoneella ja katsoa minkälaista keskustelua yrityksestä käydään internetissä. Huomaathan, että tietojenkalastelusivut voivat olla ammattimaisen näköisiä ja muistuttaa virallista viestintää.

Vaikka kyberturvallisuuskeskus poistaa satoja kalastelusivuja vuosittain, rikolliset perustavat nopeasti uusia huijaussivuja. Tämän vuoksi on tärkeä, että ymmärtää tietoturvan perusteet ja osaa suhtautua terveellä epäilyksellä jonkun pyytäessä paljastamaan tietoja itsestäsi.

Tietokoneen kaappaus

Tietokoneen kaappaus tarkoittaa sitä, että joku ulkopuolinen onnistuu saamaan tietokoneesi luvatta hallintaansa. Usein kaappaajat yrittävät houkutella käyttäjän avaamaan jonkinlaisen haittaohjelman, joka antaa hyökkääjälle hallinnan tietokoneeseen. Esimerkki tietokoneen kaappauksesta on webkameran hallinta. Jos kaappaajat saavat hallinnan tietokoneeseesi, he voivat jopa katsoa webkamerasi läpi. Tästä syystä monet ihmiset laittavat pienen teippipalan kameran peitoksi.

Tietokoneen kaappaajat tekevät hyökkäyksen usein tietoverkon kautta hyödyntämällä tietoturvassa olevia aukkoja, vikoja tai riittämättömiä suojausasetuksia ja yrittävät salakuljettaa haittaohjelmia tietokoneille näiden kautta. Sähköpostiviestit ovat yleinen tapa levittää kohdistettuja ja yleisempiäkin haittaohjelmia. Haittaohjelma voi olla sähköpostiviestissä liitteenä, haitallisen linkin takana, roskapostin liitteenä tai tiedostona, joka ladataan verkkosivuilta. Jos saat viestin että tietokoneesi tarvitsee uuden ohjelmiston, esimerkiksi virustorjuntaohjelmiston, voi kyseessä hyvinkin olla haittaohjelmasta.

Rikollinen voi esimerkiksi esiintyä sähkövälittäjänä ja pyytää täyttämään lomakkeen, missä kerrot kaikki tarvittavat tiedot. Huijari voi myös käyttää sosiaalista manipulointia ja esiintyä tuttunasi, saadakseen sinut klikkaamaan linkkiä viestissä.

Jos kaappaajat onnistuvat, heillä on käyttömahdollisuus kaikkiin tietoihin, mitä on tallennettuna tietokoneeseesi.

Yleinen petosmuoto tietokoneen kaappaamisessa on kiristyshaittaohjelmat (engl. ransomware), joka tarkoittaa sitä, että kaappaajat estävät pääsyn kaikkiin tai tiettyihin tiedostoihin salaamalla ne. Joskus voit saada pop-up ikkunan, missä lukee että sinun tulisi maksaa määrätty summa saadaksesi tiedostosi takaisin. Tietenkään et voi olla varma, että maksamalla tämän summan saisit tiedostojasi koskaan takaisin.

Uhrin näkökulmasta tietokoneen kaappauksella voi olla vakavia seurauksia. Ei vain se, että uhrin henkilötietoja voidaan väärinkäyttää, vaan siten että kaikki jäljet rikoksista johtavat takaisin uhrin tietokoneelle. Eli tietokonettasi voidaan käyttää rikollisiin tarkoituksiin nimissäsi.

Kaapattuja tietokoneita voidaan väärinkäyttää esimerkiksi näillä tavoilla:

• Levitetään ja tallennetaan haittaohjelmia
• Lähetetään roskapostia
• Varastetaan ja tuhotaan tietokoneesta tiedot
• Esiinnytään oikeana omistajana (identiteettivarkaus)
• Mustamaalataan oikeaa omistajaa

Mistä tiedät, että henkilötietojasi käytetään väärin?

Huomaat tietojesi väärinkäytön esimerkiksi saamalla yllättävän laskun kirjeitse. Kysymys kuuluukin, kuinka kauan huijari ehtii väärinkäyttää tietoja ennen kuin hälytyskellosi alkavat soida.

Joskus voi kestää yllättävän pitkään, ennen kuin huomaat, mitä on tapahtunut. Voi olla että olet ollut matkoilla, muuten vain kiireinen tai et vain huomannut pieniä merkkejä arjen kiireiden keskellä. Jos huijari on tehnyt muuttoilmoituksen, voi tapahtuneesta olla vaikea päästä jäljille.

7 merkkiä siitä, että henkilöllisyytesi on kaapattu:

1. Sinulta puuttuu postia. Kirjeessä mainitaan joskus henkilötiedot kuten henkilötunnus, mitä et halua rikollisten tietoon. Jos paperiposti ei ole saapunut normaaliin tapaan postiluukusta tai postilaatikosta, kannattaa reagoida. Varsinkin jos olet tilannut uuden ajokortin, pankkikortin tai muita henkilötietoja mitkä eivät ole tulleet perille. Voi hyvin olla, että joku on varastanut postiasi postilaatikostasi.
   
   
2. Puhelinliittymä on avattu nimelläsi. Saat kotiin kirjeen, missä operaattori toivottaa sinut tervetulleeksi uutena asiakkaana. Usein nämä liittymät ovat todella kalliita ja kyseessä voi olla useita liittymiä. Huijari on voinut ostaa myös puhelimet osamaksulla liittymän yhteydessä.
   
   
3. Saat laskuja tavaroista mitä et ole tilannut. Usein kyseessä on nettikaupasta tilatusta tavarasta, mutta tavaraa voi saada laskulle myös muista kaupoista.
   
   
4. Tilaamasi tavara ei tule. Jos olet tilannut tavaran netistä ja maksanut etukäteen, etkä ole saanut tilaustasi tai tavoittanut myyjää, olet luultavasti joutunut nettipetoksen uhriksi. Huijarit myyvät olematonta tavaraa netissä ja yrittävät saada sinut maksamaan summan osittain tai kokonaan etukäteen.
   
   
5. Saat puheluja lainanantajilta – Vaikka et ole hakenut yhtäkään lainaa. Huijari on tehnyt lainahakemuksen nimelläsi ja lainanantajat tekevät rutiinitarkastusta henkilötiedoista.
   
   
6. Näet valeprofiilin itsestäsi sosiaalisessa mediassa. Nykyään tämä on valitettavan yleistä. Poliisi kertoo, että paras vaihtoehto päästä eroon valeprofiilista on olla yhteydessä ohjelmiston ylläpitoon ja pyytää poistamaan profiili. Voit tehdä rikosilmoituksen poliisin nettisivujen kautta sähköisesti tai käymällä poliisilaitoksella.
   
   
7. Postisi puuttuu kokonaan. Mikäli postin tulemisessa on useamman päivän viive, kannattaa soittaa postiin ja kysyä onko jakelu mahdollisesti keskeytetty tai onko nimelläsi tehty osoitteenmuutos. Joskus voi kestää tovin ennen kun huomaat, että joku väärinkäyttää tietojasi. Jos et saa laskuja ajoissa, huijari voi tilata paljon tavaraa nimelläsi ja se voi tulla kalliiksi.

Apua, henkilötietojani on käytetty väärin!

Kun tiedät tai epäilet, että henkilötietojasi on väärinkäytetty, on tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin välittömästi. Sinun tulisi rajoittaa mahdolliset vahingot ja estää tietojesi väärinkäyttäminen. On vaikea tietää, mitä kaikkea täytyy tehdä ja prosessi voi kestää kauan. Siksi olemme selvittäneet tärkeimmät toimenpiteet, jos huomaat että olet joutunut petoksen uhriksi. Seuraamalla näitä neuvoja rajoitat vahinkoja mahdollisimman tehokkaasti:

1. Tee rikosilmoitus. Poliisille tulee aina ilmoittaa, jos tiedät joutuneesi huijauksen uhriksi. Kerro yksityiskohtaisesti kaikesta mitä on tapahtunut.
   
   
2. Ilmoita asiasta pankille, luottokortin antajille ja muille viranomaisille. Sinun tulisi sulkea kaikki maksukortit ja tilata uudet. Parasta on tallentaa pankkisi sulkupalvelun numero puhelimeen, jolloin pääset sulkemaan korttisi viipymättä.
   
   
3. Tutki kaikki epäselvyydet luotto – ja maksutiedoissasi välittömästi. Voit tarkistaa luottotietosi ilmaiseksi, kun käytät lakisääteistä veloituksetonta tarkastusoikeutta. Jos haluat käyttää lakisääteistä tarkastusoikeuttasi, postita vapaamuotoinen kirjallinen pyyntö Suomen Asiakastietoon.
   
   
4. Vaihda salasanasi. Jos epäilet että joku on kaapannut tai muilla tavoilla luvattomasti saanut haltuunsa tunnuksiasi ja salasanojasi, vaihda ne välittömästi.
   
   
5. Katkaise internetyhteys. Jos tietokoneesi on kaapattu, on tärkeä sammuttaa se ja katkaista internetyhteys. Tämä on tärkeää, koska tartunnan saanut tietokone voi tartuttaa muita tietokoneita. Haittaohjelma itsessään voidaan poistaa, mutta tiedostot voi olla vaikea palauttaa. Siksi säännöllinen varmuuskopiointi on tärkeää.
   
   
6. Ilmoita petoksesta palvelun ylläpitäjälle. Jos et ole saanut netin myyntipalstalta tilaamasi ja maksamaasi tavaraa, ilmoita tästä myyntipalstan asiakaspalveluun. Ilmoita huijarista kaikki tiedot mitä sinulla on, esimerkiksi käyttäjätunnus, osoitetiedot ja tilinumero johon maksoit ostoksesi.
   
   
7. Aseta itsellesi luottokielto. Voit poistaa luottokiellon heti, kun tiedät, että vaara on ohi.
   
   
8. Ilmoita Viestintävirastolle. Jos epäilet viestin tai sivun olevan nettipetos, ilmoita siitä Viestintävirastolle sähköpostiosoitteeseen cert@viestintavirasto.fi. Viraston Kyberturvallisuuskeskus voi välittää tiedon toimivaltaisille tahoille, jotta huijaussivustot saataisiin kytkettyä pois internetistä.
   
   
9. Jätä poliisille nettivinkki. Jätä poliisille vinkki havaitsemastasi epäilyttävästä aineistosta.

Tietoturvaopas: Näin suojaat itsesi

Paras tapa huolehtia tietoturvasta on suojata itsesi ja tietokoneesi. Noudattamalla seuraavia neuvoja pärjäät pitkälle netin käytössä.

9 tehokasta neuvoa, joiden avulla vältät tietojesi joutumisen vääriin käsiin:

1. Huijauksilta suojautuminen vaatii käyttäjältä tarkkaavaisuutta. Ole kriittinen ja suhtaudu terveellä epäilyksellä kaikkiin yhteydenottoihin, jos et varmuudella tiedä kenen kanssa olet tekemisissä. Älä paljasta itsestäsi enempää tietoja kuin on tarpeellista, varsinkaan arkaluonteisia tietoja. Muista myös säilyttää kaikki kuitit, lomakkeet ja muut asiakirjat missä henkilötietosi on näkyvillä. Tuhoa ne huolellisesti, ennen kun heität niitä roskiin, jotta arkaluonteisia tietoja ei päädy roskakoriin.
   
   
2. Vahva salasana ja tunnistaminen. Vahva salasana ja tunnistautuminen on verkkorikollisuuden torjunnan ensimmäinen askel. Keksi sellainen salasana, joka koostuu kirjaimista, erikoismerkeistä, numeroista ja osittain isoista kirjaimista. Älä käytä lemmikkieläimesi tai läheistesi nimiä salasanana. Käytä aina eri salasanoja eri järjestelmille ja vaihda ne säännöllisesti. Älä ikinä anna salasanojasi ulkopuoliselle. Vahva tunnistaminen tarkoittaa sitä, kun käytät useampaa kuin yhtä menetelmää tunnistautumisessa. Esimerkiksi verkkopankissa käytetään kirjautuessa käyttäjätunnuksen ja salasanan lisäksi avainlukulistaa. Yksi vaihtoehto on tunnistautua mobiilivarmenteella.
   
   
3. Ole tarkka luotto- ja maksutietojesi kanssa. Kontrolloi luotto- ja maksutietojasi säännöllisesti. Näin huomaat mahdolliset epäselvyydet nopeammin. Seuraa tiliotettasi ja ota yhteyttä pankkiisi jos huomaat outoja tilitapahtumia. Muista, että poliisi tai pankit eivät ikinä pyydä kertomaan tunnuslukuja puhelimessa, sähköpostitse tai tekstiviestitse. Jos saat tällaisen viestin tai soiton, hälytyskellojen pitää aina alkaa soida.
   
   
4. Ole varuillasi sähköpostien kanssa. Tarkista lähettäjän sähköpostiosoite, mutta pidä mielessä että sähköpostin lähettäjätiedot on kohtuullisen helppo väärentää. Vaikka sähköposti näyttää tulevan omasta pankista tai muulta luotettavalta taholta, kyseessä voi kuitenkin olla väärennetyt lähettäjätiedot. Jos epäilet viestin tarkoitusperää, toimi näin:

• Älä avaa epäilyttäviä viestejä, vaan poista ne suoraan viestivalikoista.
• Ilmoita viesti roskapostiksi sähköpostipalvelun tarjoajalle ja poista viesti.
• Älä klikkaa mitään linkkejä viestissä. Tarkista, minne linkit menevät pitämällä hiirtä linkin yllä. Silloin selaimen vasemmassa alakulmassa lukee verkko-osoite, minne linkki menee. Tämä ei valitettavasti on mahdollista puhelimella.

5. Pidä tietokoneesi päivitettynä. Varmista että tietokoneesi virustorjuntaohjelmisto on asennettuna ja pidä tietokoneesi päivitettynä. Muista säännöllisesti varmuuskopioida tiedostosi ulkoiselle kovalevylle.
   
   
6. Ole tarkkana kirjautuessasi verkkopankkiin. Kirjautuessasi verkkopankkiin varmista, että selaimen osoitekentässä on lukkoikoni. Verkkopankkien selainliikenne on aina salattu ja jos lukkoikoni ei ole osoiterivillä, voit olla varma ettei kyseessä ole oikeasta verkkopankista. Varmista myös osoitekentästä, että selaimen osoite on "https://" alkuinen. Jos olet epävarma verkkopankin aitoudesta, siirry pankkisivustolle hakukoneen kautta.
   
   
7. Asenna lukko postilaatikkoosi. Asenna lukko postilaatikkoosi, ettei kukaan pääse varastamaan postiasi. Kirjeissä mainitaan joskus henkilötiedot, kuten henkilötunnus.
   
   
8. Hanki ID-turva ja tietovahti. Hankkimalla mySafetyn ID-turvan ja tietovahdin, saat sähköpostitse heti tiedon, jos tiedoistasi on tehty luottokysely. Väärinkäyttötilanteissa saat myös tukea ja selvitysapua.
   
   
9. Hanki virtuaalinen kertaluottokortti. Kertaluottokortilla voit turvallisesti tilata ja maksaa ostoksesi verkkokaupoissa. Kertakäyttöisen maksukortin voi sulkea oston päätteeksi, eikä tätä voi enää hukata tai varastaa ja maksutietosi ovat turvallisesti tallessa. Voit hankia kertakäyttöisen luottokortin esimerkiksi Elisalta.

Toivottavasti nämä neuvot auttavat sinua suojautumaan petoksilta ja tiedät nyt miten toimia, jos joudut petoksen uhriksi tulevaisuudessa.

3.8.2016