Kuinka paljon tarvitset lainaa?

Kategoria

Suositut Tunnisteet

Seuraa Meitä:

Opintotuki ja asumislisä – Muutokset 2017

Opintotuki- ja asumistukilakien muutokset tuovat mukanaan useita muutoksia opiskelijoiden tukeen 1.8.2017 alkaen. Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrä yhtenäistetään toisen asteen opintorahojen tasolle, jolloin opintotuki on enintään 250,28 euroa kuukaudessa. Sen sijaan opintolainan määrää korotetaan kaikilla opiskelijoilla. Näin opintotuki muuttuu lainapainotteiseksi. Samalla Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Kela lakkauttaa yleiseen asumistukeen siirtyvien opiskelijoiden asumislisät automaattisesti. Lisäksi opintorahan ja -lainan valtiontakauksen myöntämisperusteisiin tulee monia muutoksia.

Sisältö:
 Muutokset 2017 pähkinänkuoressa
 Opiskelijat yleiseen asumistukeen
 Näin haet yleistä asumistukea
 Asumistuen määrä
 Muistilista yleisestä asumistuesta
 Opintolainaa enemmän ja helpommin
 Opiskelijoiden saama tuki suurenee
 Muutoksia opintotukikuukausiin
 Tulovalvonnan takaisinperintä ja tarvehankinta
 Opiskelija voi saada perustoimeentulotukea
 Credigo myöntää lainaa myös opiskelijoille

Muutokset 2017 pähkinänkuoressa

Nämä asiat korkeakouluopiskelijoiden tuissa muuttuvat:

  1. Opintotuki laskee nykyisestä 336,76 eurosta 250,28 euroon.
  2. Opintolainan valtiontakaus nousee nykyisestä 400 eurosta 650 euroon kuukaudessa.
  3. Opintotuen asumislisän sijaan opiskelijat saavat jatkossa yleistä asumistukea, jota voi saada jopa 400 euroa.
  4. Maksuhäiriö ei enää välttämättä estä opintolainan valtiontakauksen saamista.
Asumistuki

Opiskelijat yleiseen asumistukeen

Opintotuen asumislisän maksaminen päättyy, ja elokuun 2017 alusta alkaen Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat voivat hakea yleistä asumistukea. Kaikkien opiskelijoiden tulee hakea yleinen asumistuki erikseen, vaikka heille olisi aiemmin myönnetty opintotuen asumislisää. Opiskelijat voivat ennakkoon arvioida asumistukensa määrän Kelan verkkosivuilla asumistukilaskurilla. Elokuusta 2017 alkaen opintoraha nähdään tulona, joka on huomioitava yleisessä asumistuessa.

Opiskelija on voinut hakea elokuussa alkavaa yleistä asumistukea Kelan asiointipalvelussa jo toukokuussa, mikäli hänellä on tiedossa syksyn tulonsa ja asumismenonsa. Samaan ruokakuntaan kuuluvat hakevat yhteisen asumistuen. Tällöin yksi samaan ruokakuntaan kuuluva henkilö täyttää asumistukihakemuksen ilmoittaen muiden ruokakuntaan kuuluvien tiedot ja mahdolliset tulot.

Kela lakkauttaa yleiseen asumistukeen siirtyvien Suomessa vuokralla asuvien opiskelijoiden opintotuen asumislisät. Opiskelijan on erikseen haettava yleistä asumistukea. Opintotuen asumislisä säilyy kuitenkin ulkomailla asuvilla ja opiskelevilla sekä sellaisilla Suomessa kansan- tai urheiluopistojen maksullisella linjalla opiskelevilla, jotka asuvat opiston asuntolassa.

Ruokakunta yleisen asumistuen mukaan

Ruokakunnan muodostavat yleensä samassa asunnossa asuvat henkilöt. Ruokakuntaan voi kuulua yksi tai useampi henkilö. Ulkomaalainen voi kuulua ruokakuntaan, jos hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Puolisot kuuluvat aina samaan ruokakuntaan. Puolisoilla tarkoitetaan avio- ja avopuolisoita. Kela maksaa asumistuen yhteisesti koko ruokakunnalle.

Asumistukea hakee koko ruokakunnan puolesta yksi ruokakuntaan kuuluva henkilö. Tavallisesti hakija on se, jonka nimissä vuokrasopimus on tai joka omistaa asunnon. Kela arvioi saamiensa tietojen perusteella, keitä ruokakuntaan kuuluu. Tästä syystä asumistukihakemukseen tulee aina merkitä kaikki samassa asunnossa asuvat.

Samaan ruokakuntaan kuuluvat esimerkiksi:

  • Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt
  • Samassa tai eri asunnossa asuva avo- tai aviopuoliso
  • Samassa asunnossa asuvat lähisukulaiset: isovanhemmat, vanhemmat ja lapset (he kuuluvat samaan ruokakuntaan riippumatta vuokra- tai hoitosopimuksista)
  • Muualla asuva puoliso ja alaikäiset lapset
  • Yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet henkilöt (he muodostavat niin sanotun yhteisöruokakunnan, vaikka heillä ei olisikaan yhteistä taloutta)
  • Erillisellä vuokrasopimuksella osan asunnosta vuokranneet, jos he ovat vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan vastuussa koko asunnon vuokrasta
  • Vanhempansa kanssa asuva opiskelija (samassa asunnossa asuva opiskelija kuuluu samaan ruokakuntaan vanhempiensa kanssa)
  • Tilapäisesti poissa olevat henkilöt (tilapäinen poissaolo voi johtua esimerkiksi opiskelusta, työkomennuksesta, muusta ansiotyöstä, ase- tai siviilipalveluksesta, sairaalassaolosta tai vankilassaolosta: poissaolo katsotaan yleensä tilapäiseksi, jos se kestää enintään noin vuoden)

Eri ruokakuntaan kuuluvat:

  • Erillisellä vuokrasopimuksella osan asunnosta vuokranneet henkilöt, jos he eivät ole lähisukulaisia tai jos he eivät ole vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan yhteisvastuussa koko asunnon vuokrasta, vaan ovat molemmat päävuokralaisia
  • Täysi-ikäinen, toiselle paikkakunnalle muuttanut lapsi kuuluu eri ruokakuntaan vanhempiensa kanssa
  • Päävuokralainen tai asunnon omistaja ja jommankumman alivuokralainen, jos he eivät ole lähisukulaisia ja vuokralainen tekee päävuokralaisen tai asunnon omistajan kanssa erillisen vuokrasopimuksen asunnon osasta (esimerkiksi yhdestä huoneesta), kyseessä on alivuokrasopimus ja alivuokralainen kuuluu eri ruokakuntaan kuin päävuokralainen tai asunnon omistaja
  • Samassa asunnossa asuvat sisarukset, jos heillä on omat vuokrasopimukset vuokranantajan kanssa tai jos toinen sisaruksista on toisen alivuokralainen
  • Puolisot, jotka asuvat erillään välien rikkoutumisen vuoksi

Vuokrasopimus ja avoliitto vaikuttavat asumistukeen:

  • Vuokratessasi asunnon toisen henkilön kanssa yhteisellä vuokrasopimuksella kuulutte aina samaan ruokakuntaan. Tämä merkitsee sitä, että myös kimppakämpässä asuvat kaverukset kuuluvat samaan ruokakuntaan.
  • Vuokratessanne asunnon osat erillisillä vuokrasopimuksilla kuulutte eri ruokakuntiin, jos ette ole avo- tai aviopuolisoita tai lähisukulaisia tai vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan vastuussa koko asunnon vuokrasta.
  • Jos asut samassa osoitteessa toisen kanssa ja teillä on erilliset vuokrasopimukset tai sinulla on alivuokrasopimus, sinun tulee selvittää asumistukihakemuksessa asumisolosuhteesi eli se, onko kyseessä kimppakämppä vai avoliitto. Kela arvioi selvityksesi perusteella, onko kyseessä avoliitto vai kimppakämppä.
  • Kela arvioi asiaa käytettävissä olevien tietojen perusteella ja käyttää myös tapauskohtaista harkintaa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota yhteenmuuton syihin, asukkaiden ikään, asunnon kokoon, asumisen kestoon ja siihen, ovatko asukkaat asuneet aikaisemmin yhdessä.

Kela tarkistaa aiemmin myönnetyt opintotuet oikeansuuruisiksi yleensä automaattisesti. Suurin osa opintotuen saajista saa opintotuen tarkistuspäätöksen toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Lukuvuoden 2017–2018 opintolainan valtiontakauspäätökset postitetaan heinäkuussa. Olet kuitenkin voinut saada päätöksen jo aiemmin, mikäli hait opintotukea kesäkuukausille tai jos opintotukeesi tehtiin kevään aikana muusta muutoksesta johtuva tarkistus.

Muista tehdä opintotuen muutosilmoitus verkossa Kelan asiointipalvelun kautta tai paperilomakkeella OT 1, jos et ole saanut opintolainan valtiontakausta maksuhäiriön vuoksi (opintorahaa saavan korkeakouluopiskelijan ei tarvitse tehdä hakemusta). Tee opintotuen muutosilmoitus myös, jos olet itsenäisesti asuva 18-19-vuotias toisen asteen opiskelija etkä saa opintorahaa vanhempien tulojen vuoksi. Jos et saa vielä mitään opintotukea, tee opintotukihakemus verkossa tai lomakkeella OT 1 (tai lomakkeella OT 3, jos opiskelet ulkomailla)

Asumistuki

Näin haet yleistä asumistukea

Voit hakea 1.8.2017 alkavaa yleistä asumistukea Kelan asiointipalvelun kautta verkossa tai paperilomakkeella AT 1 heti, kun tiedät syksyn tulosi, asumismenosi ja muut asumisolosuhteesi. Samaan ruokakuntaan kuuluvat hakevat yhteisen asumistuen. Jos samaan ruokakuntaan kuuluva henkilö saa jo yleistä asumistukea, hänen on haettava tuen tarkistamista.

Yleistä asumistukea voi saada takautuvasti hakemiskuukautta edeltävältä kuukaudelta. Jotta asumistuen voi saada elokuusta alkaen, asumistukihakemuksen on oltava toimitettuna Kelaan syyskuun loppuun mennessä. Vuokrasopimus on pitänyt olla voimassa vähintään elokuun 1. päivästä alkaen.

Omat valinnat vaikuttavat saatavien tukien määrään. Kimppakämpässä asuvien opiskelijoiden kannattaa ehdottomasti muuttaa vuokrasopimustaan niin, että jokainen tekee oman vuokrasopimuksen, jossa määritellään tarkasti huoneiston vuokrattu osa. Toinen vaihtoehto on solmia alivuokralaissopimus niin, että toinen asukkaista on päävuokralainen ja toinen alivuokralaisen asemassa. Vuokrasopimuksessa tai sen liitteissä ei saa olla mainintaa, että vuokraajat ovat yhteisvastuussa koko asunnon vuokrasta.

Jos vuokrasopimus on yhteinen tai sopimuksessa on maininta edellä mainitusta yhteisvastuusta vuokran maksussa, vuokraajat katsotaan kuuluviksi samaan ruokakuntaan ja kaikkien tulot lasketaan yhteen yleisen asumistuen määrää laskettaessa. Näin toimitaan, vaikka kyseessä olisikin toisilleen vieraiden opiskelijoiden asuminen samassa huoneistossa, kukin omassa huoneessaan.

Asumistuen määrä

Asumistuen määrään vaikuttavat ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden bruttotulot eli tulot ennen veroja. Asumistuen määrää laskettaessa jokaisen henkilön tulot arvioidaan joko keskiarvotulona tai jatkuvina tuloina. Mikäli henkilön tulot jatkuvat samanlaisina vähintään kolme kuukautta myöntö- tai tarkistamisajankohdasta, asumistuen määrä lasketaan näiden tulojen mukaan. Jos henkilön tulot sen sijaan vaihtelevat eli eivät pysy samoina vähintään mainittua kolmea kuukautta, arvioidaan keskiarvotulo. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki tulot, jotka henkilö saa seuraavan 12 kuukauden aikana.

Jokaisen ruokakuntaan kuuluvan henkilön palkkatulosta, elinkeinotoiminnan tulosta tai maatalouden tulosta tehdään ansiotulovähennys, joka on 300 euroa kuukaudessa. Opintorahasta tai muista sosiaalietuuksista ei tehdä ansiotulovähennystä, koska ne eivät ole palkkatuloa.

Asumistuessa huomioitaviin enimmäisasumismenoihin vaikuttavat ruokakunnan koko ja asunnon sijaintikunta. Jos asut yksin vuokralla, asumismenoina huomioidaan asuinkunnasta riippuen enintään 344–508 euroa kuukaudessa. Asumistuki on enintään 80 prosenttia enimmäisasumismenojen suuruisista hyväksyttävistä asumismenoista, jos tulot eivät vaikuta asumistukeen.

Yleisen asumistuen suuruus riippuu muun muassa oman ja puolison palkan suuruudesta sekä kunnasta, jossa opiskelija asuu. Kunnat on jaoteltu asumiskustannusten mukaan neljään eri ryhmään, ja niille on määritelty enimmäisasumismenot, joiden suuruuteen vaikuttaa esimerkiksi alueen keskimääräinen vuokrataso. Yleinen asumistuki kattaa maksimissaan 80 prosenttia enimmäisasumismenoista.

Suurimmat häviäjät yleiseen asumistukeen siirryttäessä ovat ne opiskelijat, joiden puoliso on työelämässä. Aiemmin puolison tuet eivät vaikuttaneet opiskelijan asumistuen suuruuteen, mutta jatkossa ne voivat syödä opiskelijan asumistukioikeuden kokonaan.

Yleisen asumistuen maksimimäärät, jos asuu yksin:

Ryhmä 1: Helsinki 404,40 euroa kuukaudessa

Ryhmä 2: Espoo, Vantaa ja Kauniainen 393,60 euroa kuukaudessa

Ryhmä 3: esimerkiksi Oulu, Rovaniemi, Sipoo 328,80 euroa kuukaudessa

Ryhmä 4: pienimmät kunnat 289,60 euroa kuukaudessa

Opintotuen asumislisää maksetaan vielä elokuun 2017 muutoksen jälkeen ulkomailla opiskeleville, jotka asuvat vuokralla (yleensä 210 euroa kuukaudessa). Opintotuen asumislisää maksetaan myös Suomessa kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksen maksullisella linjalla opiskeleville, jotka asuvat opiston asuntolassa (yleensä 88,87 euroa kuukaudessa).

Ulkomaan asumislisä voidaan myöntää ulkomaisessa oppilaitoksessa opiskelevalle tai suomalaisessa oppilaitoksessa opiskelevalle, kun hän on suorittamassa opintoihin liittyvää opintojaksoa ulkomailla. Mikäli et asu ulkomailla opintojen vuoksi, et voi saada asumislisää. Opiskelijan pitää siis sekä asua että opiskella ulkomailla.

Jos asut yksin ja saat yleistä asumistukea Suomessa olevaan asuntoosi, voit saada asumislisää aloittaessasi opintojakson ulkomailla. Tällöin Suomessa olevan asuntosi asumistuki lakkautetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua.

Ulkomaan asumislisää ei myönnetä, jos asut vanhempasi luona tai omistusasunnossa. Omistusasunnolla tarkoitetaan sinun, puolisosi tai vanhempasi omistamaa asuntoa.

Muistilista yleisestä asumistuesta

  • Asumistukea voi saada Suomessa asuva henkilö. Ulkomaalainen voi saada asumistukea, jos hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin.

  • Vuokralla asuminen on todistettava vuokrasopimuksella. Asumistukea ei myönnetä hotelli- tai laitosasumiseen eikä tilapäismajoitukseen (esimerkiksi opiskelijoiden hätämajoitus).

  • Asumistuki maksetaan kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Se maksetaan hakijan hakemuksessa ilmoittamalle pankkitilille tai se voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle.

  • Asumistuen saaminen ei edellytä opiskelua. Asumistuessa ei huomioida opiskelukuukausia tai opintotuen enimmäisaikoja, mutta opintoraha huomioidaan tulona. Sen sijaan opintolaina ei ole huomioitavaa tuloa.

  • Asumistuki ei vaikuta opintotuen saamiseen. Sitä ei huomioida tulona opintotuessa.

  • Asumistukea ei myönnetä opiskelijalle, joka voi saada opintoihin kuuluvan maksuttoman asunnon. Asumistuki voidaan kuitenkin myöntää, jos et voi ottaa asuntoa vastaan ja sinulla on siihen erityinen syy.

  • Jos olet alle 18-vuotias itsenäisesti asuva (eli et asu vanhempasi luona), voit saada yleistä asumistukea, jos sinulla on ansiotuloja tai saat opintotukea tai muuta tukea. Hae ensin opintotukea. Jos sinulle myönnetään opintoraha tai opintolainan valtiontakaus, voit hakea asumistukea. Kela ei tutki sitä, nostatko opintolainaa.

  • Jos sinä, puolisosi tai muu perheesi asutte opintojen vuoksi useammassa asunnossa, voitte saada asumistuen vain yhteen asuntoon. Teidän on valittava, mihin asuntoon haette yleistä asumistukea.

  • Jos olet vuokrannut asunnon vanhemmiltasi tai jos vuokra-asunto on vanhempasi omistama, voit saada asumistukea samoin ehdoin kuin muutkin tuensaajat.

  • Jos saat asumistukea, sinun on välittömästi ilmoitettava Kelalle tulojen olennaisesta muutoksesta, muutoksista ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden määrässä ja muista asumistukeen vaikuttavista muutoksista.

Opintotuki

Opintolainaa enemmän ja helpommin

Opintolainan valtiontakauksen määriä korotetaan. Korkeakouluopiskelijoiden 400 euron laina opintokuukautta kohden korottuu 650 euroon. Alle 18-vuotias toisen asteen opiskelija voi saada lakimuutoksen jälkeen opintolainaa 300 euroa kuukaudessa ja kaikki ulkomailla opiskelevat 800 euroa kuukaudessa.

Lainamäärien korotuksesta huolimatta korkeakouluopiskelijoiden opintolainavähennyksen tai -hyvityksen enimmäismäärät säilyttävät nykyisen tason. Ne eivät muutu, vaikka lainamäärät suurenevat. Opintolainahyvitys on 40 prosenttia ja opintolainavähennys 30 prosenttia siitä osasta opintolainaa, joka ylittää 2500 euroa.

Syyslukukaudesta 2017 alkaen maksuhäiriö ei enää estä opintolainan valtiontakauksen saamista. Jos olet aiemmin hakenut lainatakausta etkä ole maksuhäiriön vuoksi saanut sitä, voit hakea takausta verkossa opintotuen muutosilmoituksella – tai uudella opintotukihakemuksella, jos et vielä saa opintotukea.

Jos olet korkeakouluopiskelija ja saat opintorahaa, sinun ei tarvitse hakea lainatakausta, koska se myönnetään automaattisesti. Opintolainan valtiontakausta ei kuitenkaan myönnetä, jos opintolainasi on Kelan perittävänä.

Opintolainan käyttämistä helpotetaan myös siten, että toisen asteen opiskelijat voivat kerralla nostaa koko lukukauden opintolainansa korkeakouluopiskelijoiden tapaan.

Opiskelijoiden saama tuki suurenee

Opintolainakorotusten ja asumistukimuutoksen myötä useimpien opiskelijoiden tuki suurenee merkittävästi. Kuukausittainen tuen määrä voi suurentua jopa 450 euroa, ja samalla se muuttuu lainapainotteisemmaksi. Yksin vuokralla asuvan pienituloisen opiskelijan kuukausituet muodostuvat noin 250 euron opintorahasta, 650 euron opintolainasta sekä 275–405 euron asumistuesta asuinkunnasta riippuen. Opintotuen ja yleisen asumistuen yhteismäärä on siten elokuussa 2017 alkaen 1175–1305 euroa kuukaudessa. Ennen muutoksia opintotuen enimmäismäärä oli Suomessa opiskelevalla 850–940 euroa kuukaudessa.

Tuen määrä pienenee korkeakouluopiskelijoilla, jotka eivät ole oikeutettuja yleiseen asumistukeen puolison tai muun ruokakunnan jäsenen tulojen vuoksi. Kuukausittainen tuen määrä pienenee 5–40 eurolla, koska opintolainakorotus ei täysin kata opintorahan pienenemistä ja opintotuen asumislisän maksamisen päättymistä. Jos Suomessa opiskeleva opiskelija ei saa asumistukea, hänen opintotukensa on 900 euroa kuukaudessa, josta 650 euroa on opintolainaa.

Muutoksia opintotukikuukausiin

Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha yhtenäistetään 1.8.2017 toisen asteen opintorahojen tasolle, jolloin opintoraha on jatkossa enintään 250,28 euroa kuukaudessa. Korkeakouluopiskelijoille aiemmin maksettu opintoraha oli 336,76 euroa tai 303,19 euroa kuukaudessa opintojen aloitusajankohdasta riippuen.

Mikäli korkeakoulututkinnon jo aiemmin suorittanut aloittaa uudet korkeakouluopinnot syyslukukaudella 2017 tai sen jälkeen, on kokonaistukiaika aiemman 64 tukikuukauden sijaan 54 tukikuukautta. Lisäksi tutkintokohtainen enimmäistukiaika lyhenee. Muista muutoksista poiketen enimmäistukiajan kahden kuukauden lyhentyminen koskee ainoastaan uusia korkeakouluopiskelijoita eli henkilöitä, jotka aloittavat ensimmäiset korkeakouluopintonsa syyslukukaudella 2017 tai sen jälkeen.

Opintolaina

Tulovalvonnan takaisinperintä ja tarvehankinta

Opintotuen tulovalvonnan takaisinperinnän korotusprosentti on aiemmin ollut 15 prosenttia. Muutosten myötä tulovalvonnan takaisinperintäkorotus pienenee 7,5 prosenttiin, mikä näkyy tukivuodesta 2016 alkaen. Lisäksi opintotuen tulovalvonnan vuositulorajoja korotetaan vuodesta 2018 alkaen. Korotuksen suuruus perustuu palkkakehitykseen, joka on tiedossa 2017 lopulla.

Myös vanhempien tuloihin liittyvää tarvehankintaa lievennetään 1.1.2018 alkaen. Opiskelijan vanhempien tulot eivät enää sen jälkeen vaikuta itsenäisesti asuvan 18–19-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahaan.

Hae opintorahaa, jos olet itsenäisesti asuva 18–19-vuotias toisen asteen opiskelija 1.1.2018 tai sen jälkeen, etkä ole saanut opintorahaa vanhempien tulojen vuoksi. Voit tehdä hakemuksen jo nyt. Jos saat tai olet saanut muuta opintotukea samoihin opintoihin, voit hakea verkossa opintorahaa opintotuen muutosilmoituksella. Jos saat opintorahaa, mutta sen määrää on pienennetty vanhempien tulojen vuoksi, sinulle myönnetään automaattisesti suurempi opintoraha tammikuusta 2018 alkaen.

Opiskelija voi saada perustoimeentulotukea

Kelan myöntämää perustoimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Myös opiskelijat voivat saada perustoimeentulotukea. Opintotuki on kuitenkin opiskelijan ensisijainen toimeentulon turva.

Opiskelijan on ensin haettava opintotukea eli opintorahaa, yleistä asumistukea sekä opintolainan valtiontakausta. Huomaa, että jos opintolainan saamiselle ei ole estettä, opintolainan kuukausierä lasketaan tuloksesi myös silloin, kun et ole hakenut lainatakausta Kelasta tai opintolainaa pankista.

Voit hakea perustoimeentulotukea, jos opintotuki ja muut tulot eivät riitä välttämättömiin menoihin. Opiskelijana sinulla saattaa olla oikeus perustoimeentulotukeen erityisesti silloin, jos et voi saada opintotukea. Sellaisia tilanteita ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Sinulle ei ole myönnetty opintolainan valtiontakausta tai et ole saanut opintolainaa pankista.
  • Olet käyttänyt loppuun opintotukiaikasi.
  • Opintotukesi on lakkautettu opintojen riittämättömän edistymisen vuoksi.
  • Sinulle ei ole myönnetty opintotukea tai se on lakkautettu muun syyn vuoksi.

Kesäajalla opiskelijan tulee ensisijaisesti hakea kesätöitä tai opiskella. Jos työllistyminen, kesäopintotuki tai muu toimeentulo ei ole mahdollista, voit saada perustoimeentulotukea.

Opiskelusta aiheutuvia erityisiä menoja (esimerkiksi lukukausimaksuja, pääsykoe- ja ylioppilaskirjoitusmaksuja sekä opiskeluvälinekustannuksia) voi olla mahdollista kattaa täydentävällä toimeentulotuella, jonka myöntää kunta.

Credigo myöntää lainaa 

Credigo on lainapalvelu, joka myöntää lainaa pitkällä maksuajalla. Odotamme lainanhakijalta 20 vuoden ikää, säännöllisiä tuloja sekä puhdasta maksuhistoriaa.

Credigo noudattaa vastuullista lainanantotapaa. Asiakkaan yksityisyys on meille tärkeää, huolehdimme tieoturvasta ja panostamme asiakaspalveluun. Jokaiselle asiakkaalle tehdään henkilökohtainen luottoarvio ja lainaa myönnetään sen mukaan. 

Credigo on Northmill Oy:n rinnakkaistoiminimi, jonka kautta myönnetään kulutusluottoja. Northmill Oy on emoyhtiönsä ruotsalaisen Northmill Bank AB:n omistuksessa.

25.7.2017