Säästä satokauden kasviksilla

Elokuun loppupuoliskon viikot on nimetty Suomessa kasvisten sadonkorjuuviikoiksi. Vuonna 2017 viikkoja vietetään aina 27. elokuuta asti. Kesän kylmyyden takia kasvisten kehittyminen on ollut hitaampaa, mutta on olemassa myös kasveja, jotka viihtyvät viileässä. Hyödyntämällä satokauden kasviksia hellit lompakkoa, mutta myös itseäsi ja perhettäsi.

#kukkakaalitalkoot

Mediasuosiosta on viime päivinä päässyt nauttimaan kotimainen kukkakaali. Syynä on kukkakaalien ylitarjonta: kylmän kesän vuoksi kukkakaalisadot ovat valmistuneet hyvin lyhyellä aikavälillä.

Helsingin Sanomien uutinen, ja sen myötä syntynyt #kukkakaalitalkoot-kampanja räjäyttivät sosiaalisen median hetkessä. Moni on muun muassa Twitterissä ja Instagramissa jakanut kukkakaalireseptejä, ilmoittanut osallistuvansa talkoisiin ja fiilistellyt ilmiötä. Myös yritykset ovat innostuneet kaalitalkoista. Esimerkiksi Prisma ja Valio ovat ilmoittaneet olevansa mukana. K-ryhmä on antanut oman panoksensa jakamalla reseptejä sosiaalisen median kanavissaan.

Spontaanisti alkunsa saanut kampanja on kauppiaiden mukaan lisännyt kukkakaalin myyntiä selvästi. Kampanja on ajankohtainen vielä elokuun sekä koko syyskuun ajan. Kotimainen kukkakaalintuotanto alkaa vähentyä syyskuun puolivälin jälkeen. 

Kasviproteiini tunkee etualalle

Ihmisten kiinnostus palkokasveihin on kasvussa. Kasviproteiinin suosio on suorastaan räjähtänyt suomalaisten keskuudessa esimerkiksi härkäpavusta valmistetun Härkiksen ja Nyhtökauran myötä. Samaa kertonee sekin, että vuoden 2018 vihannes on papu. Tänä vuonna teemakasvina on toiminut salaatti.

Valinnan vuoden vihanneksesta ovat tehneet Puutarhaliitto ry sekä Kotimaiset Kasvikset ry. Perusteena valinnalle oli erityisesti se, että mainitun monipuolisen kasvisryhmän käytön ja viljelyn toivotaan lisääntyvän ammattiviljelmillä ja kotipuutarhoissa.

Tuoreet, palkoineen syötävät pavut ja härkäpavut kuuluvat Suomen loppukesään ja syksyyn. Myös tuoreita herneitä saa edelleen. Monissa maissa papuja syödään selvästi enemmän kuin Suomessa.

Pavut ovat ruokaisia ja sisältävät muihin kasviksiin verrattuna enemmän kuituja, foolihappoa ja valkuaisaineita. Näin ne ovat myös erityisen arvokkaita varsinkin osana kasvispainotteista ruokavaliota.

Marjakausi jatkuu pitkälle syksyyn

Kotipihoissa marjapensaiden oksat notkuvat kesän kypsyttämästä sadosta: mustaherukat, punaherukat ja karviaiset kypsyvät. Myös luonnonvaraisten ja viljeltyjen vadelmien poimintakausi jatkuu edelleen.

Musta- ja punaherukoiden satoaika on elokuussa. Herukkaa on helppo kasvattaa, ja se tekee hyvin satoa. Se on myös hyvin käyttökelpoinen ja vitamiinipitoinen marja. Aromikas mustaherukka on erittäin C-vitamiinipitoinen ja terveellinen. Punaherukoista voi tehdä hyvää mehua ja hyytelöä. Lisäksi herukasta voi tehdä hilloa. Marja maistuu jälkiruoissa ja leivonnaisissa. Valkoherukka on punaherukan jalostettu muoto.

Karviaislajikkeita on kelta- ja punamarjaisia, ja niiden maku on erilainen. Karviainen maistuu hyvältä sellaisenaan, mutta raaka karviainen on hapan ja kirpeä. Lisäksi karviaisista voi tehdä hilloa tai mehustaa marjat.

Vadelman satokausi on pitkä ja kestää aina syyskuuhun asti. Runsaimmillaan sato on kuitenkin heinä-elokuun vaihteessa. Herkkä vadelma poimitaan poikkeuksetta käsin. Vadelma viihtyy valossa, joten varjoon jäädessään sen sato ei juuri kehity. Aurinkoiset ja tuulensuojaiset paikat ovat vadelmalle suotuisimmat paikat kasvaa ja kehittyä.

Marjoja poimiessaan kannattaa katsella myös maahan, sillä marjastamisen ohella voit hoitaa myös sienestämisen.

Keltainen kantarelli on monipuolinen ruokasieni

Keltavahvero eli kantarelli on yksi Suomen arvostetuimmista ruokasienistä. Sen tunnistaa helposti, eikä sitä tarvitse esikäsitellä ennen nauttimista. Pitkä satokausi nostaa kantarellin suosiota entisestään. Sienen tunnistaa helposti, sillä se on kauttaaltaan keltainen. Lisäksi kantarellilla on suppilomainen lakki, jossa on aaltomaiset reunat. Kantarellin jalka on hattuunsa verrattuna tukeva ja kapenee alaspäin.

Kantarelli sisältää vähän energiaa, mutta se on hyvä D-vitamiinin ja seleenin lähde. Kotimaisen kantarellin maku tulee tuoreudesta. Sieni säilyykin hyvänä jääkaapissa ainoastaan muutaman päivän.

Ruokasienenä kantarelli on monipuolinen. Sen voi paistaa sellaisenaan, ja yksinkertaisin tapa onkin pilkkoa tuoreita kantarelleja sipulin kanssa pannulle ja paistaa ne voissa. Keltavahvero toimii niin keitoissa, risotoissa kuin leivän ja pitsankin päällisenä.

Voit seurata kasvissesonkeja esimerkiksi Satokausikalenterin verkkosivuilla.

24.8.2017