Jäännösvero eli mätkyt – ja kaikki mitä sinun pitää tietää

Jäännösvero eli mätkyt tasoittaa ennakonpidätyksessä perimättä jääneitä veroja, mutta se saattaa tulla saajalleen ikävänä yllätyksenä. Tässä artikkelissa kerromme jäännösverosta ja annamme vinkkejä, joiden avulla siltä voi tulevina vuosina välttyä.

Mikä on jäännösvero?

Jäännösvero – kansankielellä mätkyt – tarkoittaa jälkikäteen maksettavaa, ennakonpidätyksen ylittävää vero-osuutta. Jos veroja on siis tullut maksettua liian vähän tienattuihin tuloihin nähden, verottaja tasaa tilannetta jäännösverolla. Verovuoden 2018 jäännösveron ensimmäisen erän maksupäivä on heinäkuun ja helmikuun välillä, aikaisintaan kuitenkin kuukauden kuluttua verotuksen päättymispäivästä. Suurimman osan meistä tulee maksaa jäännösveron ensimmäinen maksuerä 1.8.2019. 

Alle 170 euron jäännösvero maksetaan yhdellä kertaa, mutta mikäli jäännösveron määrä ylittää 170 euroa, se jaetaan kahteen maksuerään. Toisen jäännösveron maksuerän eräpäivä on kaksi kuukautta ensimmäisen maksuerän erääntymisen jälkeen. Jos ensimmäisen maksuerän eräpäivä on siis 1.8.2019, toinen maksuerä pitää maksaa viimeistään 1.10.2019. Jos jäännösvero jää alle kymmenen euron, sitä ei tarvitse maksaa.

Vuodelta 2016 jäännösveroa perittiin 750 000 ihmiseltä. Veronpalautuksia puolestaan maksettiin 3,6 miljoonalle suomalaiselle, joten huomattavasti suurempi osa kansalaisista saa veronpalautuksia kuin mätkyjä.

Jäännösverosta ja veronpalautuksista saapuu keväällä ilmoitus esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä. Esitäytetty veroilmoitus saapuu maalis-huhtikuun aikana. Se on tarkistettava, ja mahdolliset korjaukset on toimitettava verottajalle kevään aikana, vuonna 2019 viimeistään 7.5., 14.5. tai 21.5.2019 sen mukaan, mikä määräpäivä muutoksille esitäytetyssä veroilmoituksessa on annettu. Määräpäivä on nähtävissä veroilmoituksesta sekä OmaVero-palvelusta.

Tärkeät päivät 2019: 

• Esitäytetty veroilmoitus saapuu maalis-huhtikuussa. 
• Esitäytetyn veroilmoituksen viimeinen muutospäivä: 7.5., 14.5. tai 21.5.2019.
• Jäännösveron ensimmäisen erän maksupäivä suurimmalla osalla 1.8.2019 – tarkista oma eräpäiväsi OmaVero-palvelusta.
• Jäännösveron toisen erän maksupäivä kaksi kuukautta ensimmäisen erän maksupäivän jälkeen. 

Jäännösveron korko

Jäännösveroon lasketaan helmikuun alusta lähtien korkoa, joka juoksee aina veron ensimmäiseen eräpäivään saakka. Vuoden 2018 jäännösverosta korkoa kertyy maksettavaksi 2 prosenttia niin kutsuttua huojennettua viivästyskorkoa. Korosta vähennetään vielä 20 euroa – tai koko koron määrä, jos se on vähemmän kuin 20 euroa.

Vinkki: Kun saat esitäytetyn veroilmoituksen, tarkista että olet tehnyt merkinnät kaikista mahdollisista verovähennyksistä, jotta jäännösveron määrä jäisi mahdollisimman alhaiseksi. Ota huomioon ainakin matkakuluvähennys, kotitalousvähennys, asuntolainan korkovähennys ja tulonhankkimisvähennys, ja ilmoita vähennykset tarvittaessa verottajalle.

Jäännösveron maksaminen

Verohallinto lähettää keväällä esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä maksutiedot jäännösveron maksamiseksi. Maksutiedoista ilmenevät tilinumero ja viitetiedot, joilla maksu tulee suorittaa. Jäännösveroa voi maksaa jo ennen sen erääntymistä, eikä sen maksamiseksi tarvitse odottaa maksuerän eräpäivää.

Jäännösveromaksun voi suorittaa joko verkkopankissa tilisiirtona, e-laskulla tai suoramaksulla tai verkkomaksuna OmaVero-palvelun kautta. Verkkopankissa tehtyä tilisiirtoa varten maksutiedot löytyvät veroilmoituksesta.

Jos maksat jäännösveron OmaVero-palvelussa, maksu peritään tililtäsi jo samana päivänä. Tässä maksutavassa eräpäivän muuttaminen ei ole mahdollista, kuten muissa maksutavoissa. Maksun kirjautuminen vie jonkin aikaa, mutta sen pitäisi näkyä OmaVero-palvelussa 1–2 pankkipäivän sisällä.

Suoramaksu sopii ihmisille, joilla ei ole käytössä verkkopankkia. E-lasku on tilattava verkkopankin kautta viimeistään kolme viikkoa ennen kuin maksu erääntyy. Laskun pitäisi ilmestyä verkkopankin e-laskuihin noin kaksi viikkoa ennen sen erääntymistä. Myös suoramaksu on tilattava ennakkoon.

Jäännösveron voi maksaa:

• Tilisiirtona verkkopankissa
• E-laskuna tai suoramaksuna
• OmaVero-palvelussa

Jäännösveron maksaminen ennen eräpäivää

Mätkyjen maksamisen kanssa ei tarvitse odotella eräpäivää, vaan jäännösveron voi maksaa pois jo ennen kuin se erääntyy. Jäännösveron maksaminen etukäteen on hyvä ajatus siinä mielessä, että veroista ei tarvitse murehtia, vaan ne tulee hoidettua pois päiväjärjestyksestä.

Ilmoitus jäännösverosta lähetetään maalis-huhtikuun aikana, ja ensimmäinen jäännösveron maksuerä on maksettava esitäytetyssä veroilmoituksessa ilmoitettuna päivänä. Vuonna 2019 suurin osa meistä maksaa jäännösveron 1. elokuuta.

Jos jäännösveroa lyhentää ennakkoon, se pienentää sekä jäljellä olevan veron että siitä maksettavan koron määrää. Koron osuus jää siis sitä pienemmäksi, mitä aiemmin jäännösveron maksaa pois.

Jäännösveron maksaminen eräpäivän jälkeen

Mitä tapahtuu, jos mätkyjen maksaminen ei syystä tai toisesta onnistukaan eräpäivään mennessä? Mikäli maksua ei pysty suorittamaan eräpäivään mennessä, joutuu jäännösverosta maksamaan viivästyskorkoa, joka juoksee eräpäivää seuraavasta päivästä aina maksupäivään asti. Viivästyskoron suuruus vuonna 2019 on seitsemän prosenttia, ja sen laskemiseen on kehitetty viivekorkolaskuri, josta koron määrä oman jäännösverosumman kohdalla on hyvä tarkistaa.

Huomionarvoista on, että jäännösveron maksamatta jättämisestä tulee verohallinnolta vain yksi maksumuistutus, ja sen jälkeen maksamatta jäänyt vero siirtyy ulosottoon. Jotta välttyisi maksun myöhästymiseltä, jäännösveron maksamista on hyvä ennakoida. Jäännösveron maksamiseen on aikaa useita kuukausia esitäytetyn veroilmoituksen saapumisesta, ja tuona aikana ehtii myös säästää rahaa myös jäännösveron maksamista varten.

Vinkki: Hyvä idea on siirtää pieniä summia etukäteen sivuun jäännösveron maksamista varten. Näin tehdessä maksu ei tunnu kerralla niin suurelta lovelta lompakossa. Jos maksamisen kanssa on ongelmia, kannattaa myös olla yhteydessä verottajaan ja kysyä, olisiko maksujärjestelyistä mahdollista tehdä erillinen sopimus.

Jäännösvero ja veronpalautus

Huomattavasti suurempi osa suomalaisista saa veronpalautuksia kuin mätkyjä. Verohallinnon tilastoista selviää, että vuonna 2017 jäännösveroa perittiin noin 680 000 kansalaiselta. Yhteensä jäännösveroista koostuva summa oli noin 1,1 miljardia euroa ja keskiarvoinen mätkyjen määrä oli 1619 euroa. Edelliseen vuoteen nähden jäännösveroa perittiin 5,2 prosenttia vähemmän vuonna 2017.

Veronpalautuksia puolestaan maksettiin vuonna 2017 reilulle 3,6 miljoonalle suomalaiselle ja keskiverto palautussumma oli 650 euroa. Yhteensä verottaja palautti veroja yli 2,6 miljardia euroa viime vuonna, mikä oli 10,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Summat maksettiin vuonna 2017, mutta ne koskivat verovuotta 2016.

Miten välttyä jäännösverolta?

Jäännösvero voi tulla saajalleen ikävänä yllätyksenä, eikä sen maksaminen varsinkaan tiukassa taloustilanteessa ole mukavaa. Vedimme yhteen keinot, joiden avulla voi välttyä jatkossa mätkyiltä. Ensisijaisen tärkeää on seurata säännöllisesti veroprosenttia ja huomioida verotus työtilanteen tai työpaikan vaihtuessa. Lisäksi on hyvä muistaa, että tarvittaessa veroprosenttia voi muuttaa tilaamalla uuden verokortin. Verokorttiasiat hoituvat nykyään OmaVero-palvelussa.

1. Tarkista veroprosentti

Jäännösveroa peritään sellaisilta kansalaisilta, jotka eivät ole maksaneet riittävästi veroja tienesteihinsä nähden. Ennakonpidätys tuloista ei siis ole ollut riittävä, ja tilannetta tasapainotetaan mätkyillä. Suomalaiset saavat verottajalta uuden verokortin automaattisesti kerran vuodessa, yleensä vuodenvaihteen tienoilla. Verokorttiin on merkitty ennakonpidätysprosentti eli veroprosentti, ja tuloja verotetaan korttiin merkityn tiedon perusteella. Vuodenvaihteessa lähetettävät verokortit astuvat voimaan aina helmikuun alusta. Näin ollen vuoden 2018 verokortti on voimassa myös tammikuun 2019 ajan.

2. Huomioi työtilanteen vaikutus veroprosenttiin

Useissa tapauksissa verottajalta saapuva verokortti on käypä ilman muutoksia, mutta toisinaan uuden verokortin tilaaminen korkeammalla veroprosentilla on tarpeen, jotta voisi välttyä jäännösverolta. On tärkeää kiinnittää huomiota tuloihin ja vähennyksiin, joiden pohjalta veroprosentti on laskettu. Eritoten yrittäjien ja pätkä- tai projektiluontoisia töitä tekevien tulot saattavat heilahdelle suurestikin vuositasolla. Tulot voivat merkittävästi muuttua myös työpaikkaa vaihtaessa tai palkankorotuksen myötä. Veroprosentti kannattaakin tarkistaa aina työtilanteen muutosten yhteydessä – siis kun työpaikka on vaihtumassa, työsuhde on päättymässä tai on jäämässä eläkkeelle.

3. Tilaa tarvittaessa uusi verokortti

Jotta veroprosentti olisi ajantasainen, verokortissa ilmoitettujen tulojen on vastattava todellisuutta. Nykyään, kun käytössä on kansallinen tulorekisteri, verottaja pystyy seuraamaan tulojen kehitystä reaaliajassa. Veroprosentti lasketaan kuitenkin uudelle vuodelle aina edellisvuoden tulojen perusteella, joten on tärkeää tarkistaa, että tulotiedot ovat edelleen ajantasaiset, jotta myös veroprosentti olisi sopivan suuruinen. Veroprosentti on hyvä tarkistaa myös kesken verokauden, esimerkiksi syksyllä, jolloin ehtii vielä tekemään muutoksia loppuvuoden veroprosenttiin. Uuden verokortin tilaaminen käy kätevästi verohallinnon OmaVero-palvelun kautta. Aiemmin käytössä ollut Verokortti verkossa -palvelu on suljettu, ja nykyään kaikki veroja koskevat asiat hoituvat OmaVeron kautta. Tarvittaessa palvelun kautta on mahdollista tilata myös uusi verokortti.

Taustaa ansiotulojen verotuksesta

Suomalaisen verotuksen historia juontaa juurensa pitkälle. Suomalaisilta alettiin jo 1200-luvulla periä pysyvästi kruununveroa. Ennen sitä kansalaiset olivat tottuneet maksamaan veroja katoliselle kirkolle. Verojärjestelmä on historian saatossa käynyt läpi useita uudistuksia ennen sen muotoutumista nykyisenlaiseksi.

Nykyään suomalaisilta tulonsaajilta peritään suoraan palkasta ennakonpidätystä. Viime vuoden tarkat verotiedot julkaistaan vasta myöhemmin, mutta vuonna 2016 Suomessa maksettiin tuloveroja yhteensä 30,5 miljardia euroa, mikä noudatti myös edellisen vuoden verotasoa.

Henkilöasiakkailta kerätyt tuloverot siirtyvät verohallinnolta valtiolle, kunnille, Kelalle ja seurakunnille. Esimerkiksi vuonna 2016 valtio sai verovaroista 8,8 miljardia euroa, kunnat 18,8 miljardia euroa, Kela kaksi miljardia euroa ja seurakunnat 900 miljoonaa euroa. Kunnallisverovaroin rahoitetaan julkisia palveluita, kuten oppilaitoksia ja terveydenhuoltoa. Valtiolle maksettavista tuloveroista puolestaan ylläpidetään muun muassa turvallisuutta ja sosiaalitointa. Seurakuntien perimä vero menee seurakuntien toimintaan.

Ansiotuloa ovat kaikki muut tulot paitsi pääomatulot – siis palkka ja eläke sekä jotkin etuudet ja korvaukset. Suomessa on progressiivinen ansiotuloverotus, eli ansiotulosta perittävien verojen määrä on suhteutettu tulojen määrään. Progressiivisuus tarkoittaa sitä, että ansiotulojen kasvaessa myös veroprosentti kasvaa. Ansiotuloveron määrästä päättää eduskunta.

Kunnallisveroprosentti Suomessa on kuitenkin suhteellinen, eli kaikki samassa kunnassa asuvat maksavat yhtä paljon veroja. Kunnat saavat itse määrätä veroprosentistaan, ja päätöksen veron suuruudesta tekevät kunnanhallitukset. Kunnallisverot vaihtelevat 16,50 prosentin ja 22,50 prosentin välillä.

Credigolta luottoa pienillä maksuerillä

Credigo tarjoaa asiakkailleen turvallisia kulutusluottoja selkeällä hinnoittelulla. Myönnämme lainoja pitkällä takaisinmaksuajalla. Pienet kuukausierät tekevät lainan takaisinmaksemisesta helppoa.

Päivitetty 4.4.2019