Kuinka paljon tarvitset lainaa?

Jäännösvero eli mätkyt – ja kaikki mitä siitä pitää tietää

Jäännösvero eli mätkyt tasoittaa ennakonpidätyksessä perimättä jääneitä veroja, mutta se saattaa tulla saajalleen ikävänä yllätyksenä. Tässä artikkelissa kerromme jäännösverosta ja annamme vinkkejä, joiden avulla siltä voi tulevina vuosina välttyä.

Sisältö:
Mikä on jäännösvero?
 Jäännösveron maksaminen
Jäännösvero ja veronpalautus
Miten välttyä jäännösverolta?
Taustaa ansiotulojen verotuksesta

  

Mikä on jäännösvero?

Jäännösvero – kansankielellä mätkyt – tarkoittaa jälkikäteen maksettavaa, ennakonpidätyksen ylittävää vero-osuutta. Jos veroja on siis tullut maksettua liian vähän tienattuihin tuloihin nähden, verottaja tasaa tilannetta jäännösverolla. Verovuoden 2017 jäännösveron ensimmäisen erän maksupäivä on 3. joulukuuta 2018 ja toisen erän 1. helmikuuta 2019. Yli 170 euron suuruinen jäännösvero jaetaan kahteen maksuerään. Alle 170 euron jäännösvero puolestaan maksetaan yhdessä erässä. Jos jäännösvero jää alle kymmenen euron, sitä ei tarvitse maksaa.

Vuodelta 2016 jäännösveroa perittiin 680 000 ihmiseltä. Veronpalautuksia puolestaan maksettiin melkein 3,7 miljoonalle suomalaiselle, joten huomattavasti suurempi osa kansalaisista saa veronpalautuksia kuin mätkyjä. Toisilla on tapana nostaa veroprosenttiaan korkeammaksi kuin olisi tarve ja ikään kuin lainata rahaa verottajalle. Veronpalautukset tulevat näin ollen mukavana pottina joulusesongin alla. Toiset puolestaan ottavat vastaan jäännösveron, jos heillä on tarvetta lisärahalle verovuoden aikana.

Lue lisää: Milloin veronpalautukset maksetaan?

Jäännösverosta ja veronpalautuksista saapuu keväällä ilmoitus esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä. Tavallisesti esitäytetty veroilmoitus kolahtaa postiluukusta maalis-huhtikuun aikana. Se on tarkistettava, ja mahdolliset korjaukset on toimitettava verottajalle kevään aikana.



kansiot ikoni

  

Jäännösveron maksaminen

Verohallinto lähettää keväällä esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä maksutiedot jäännösveron maksamiseksi. Maksutiedoista ilmenevät tilinumero ja viitetiedot, joilla maksu tulee suorittaa. Jäännösveroa voi maksaa jo ennen sen erääntymistä. Jos jäännösverosta maksaa osan pois ennen eräpäivää, verottaja lähettää syksyllä päivitetyt maksutiedot loppuosan maksamiseksi.

Jäännösveromaksun voi suorittaa joko e-laskulla tai suoramaksulla. Suoramaksu sopii ihmisille, joilla ei ole käytössä verkkopankkia. E-lasku on tilattava verkkopankin kautta viimeistään kolme viikkoa ennen kuin maksu erääntyy. Laskun pitäisi ilmestyä verkkopankin e-laskuihin noin kaksi viikkoa ennen sen erääntymistä. Myös suoramaksu on tilattava ennakkoon.

Jäännösveroon lasketaan helmikuun alusta lähtien korkoa, joka juoksee aina veron ensimmäiseen eräpäivään saakka. Vuoden 2017 jäännösverosta korkoa kertyy maksettavaksi 0,5 prosenttia alle 10 000 euron veroista ja kaksi prosenttia 10 000 euroa ylittävistä jäännösveroista.

Vinkki: Kun saat postissa esitäytetyn veroilmoituksen, tarkista että olet tehnyt merkinnät kaikista mahdollisista vähennyksistä, jotta jäännösveron määrä jäisi mahdollisimman alhaiseksi. Ota huomioon ainakin matkakuluvähennys, kotitalousvähennys, asuntolainan korkovähennys ja tulonhankkimisvähennys, ja ilmoita vähennykset tarvittaessa verottajalle.

Jäännösveron maksaminen ennen eräpäivää

Mätkyjen maksamisen kanssa ei tarvitse odotella eräpäivää, vaan jäännösveron voi maksaa pois jo ennen kuin se erääntyy. Jäännösveron maksaminen etukäteen on hyvä ajatus siinä mielessä, että veroista ei tarvitse murehtia joulun alla, jolloin on muitakin menoja maksettavana. Ilmoitus jäännösverosta lähetetään maalis-huhtikuun aikana, ja ensimmäinen jäännösveron maksuerä on maksettava viimeistään 3.12.2018.

Mikäli jäännösveron tai osan siitä maksaa ennen eräpäivää, saapuu postitse lokakuun lopussa uusi verotuspäätös, joka sisältää päivitetyn tilisiirtolomakkeen. Päivitettyä verotuspäätöstä ei kuitenkaan postiteta, mikäli jäännösveron ennakkomaksu on suoritettu 1.10.2018 jälkeen. Jos jäännösveroa lyhentää ennakkoon, se pienentää sekä jäljellä olevan veron että siitä maksettavan koron määrää. Koron osuus jää siis sitä pienemmäksi, mitä aiemmin jäännösveron maksaa pois.

Jäännösveron maksaminen eräpäivän jälkeen

Mitä tapahtuu, jos mätkyjen maksaminen ei syystä tai toisesta onnistukaan eräpäivään mennessä? Mikäli maksua ei pysty suorittamaan eräpäivään mennessä, joutuu jäännösverosta maksamaan viivekorkoa, joka juoksee eräpäivää seuraavasta päivästä aina maksupäivään asti. Viivekoron suuruus vuonna 2018 on seitsemän prosenttia, ja sen laskemiseen on kehitetty viivekorkolaskuri, josta koron määrä oman jäännösverosumman kohdalla on hyvä tarkistaa.

Huomionarvoista on, että jäännösveron maksamatta jättämisestä tulee verohallinnolta vain yksi maksumuistutus, ja sen jälkeen maksamatta jäänyt vero siirtyy ulosottoon. Jotta välttyisi maksun myöhästymiseltä, jäännösveron maksamista on hyvä ennakoida. Jäännösveron maksamiseen on aikaa noin seitsemän kuukautta esitäytetyn veroilmoituksen saapumisesta, ja tuona aikana ehtii säästää rahaa myös jäännösveron maksamista varten.

Lue lisää: Hyödynnä 101 säästövinkkiä

Vinkki: Hyvä idea on siirtää pieniä summia etukäteen sivuun jäännösveron maksamista varten. Näin tehdessä maksu ei tunnu kerralla niin suurelta lovelta lompakossa. Jos maksamisen kanssa on ongelmia, kannattaa myös olla yhteydessä verottajaan ja kysyä, olisiko maksujärjestelyistä mahdollista tehdä erillinen sopimus.

  

Jäännösvero ja veronpalautus

Huomattavasti suurempi osa suomalaisista saa veronpalautuksia kuin mätkyjä. Verohallinnon tilastoista selviää, että vuonna 2017 jäännösveroa perittiin noin 680 000 kansalaiselta. Yhteensä jäännösveroista koostuva summa oli 1,1 miljardia euroa ja keskiarvoinen mätkyjen määrä oli 1619 euroa. Edelliseen vuoteen nähden jäännösveroa perittiin 5,2 prosenttia vähemmän vuonna 2017.  

Veronpalautuksia puolestaan maksettiin viime vuonna reilulle 3,7 miljoonalle suomalaiselle ja keskiverto palautussumma oli 712 euroa. Yhteensä verottaja palautti veroja yli 2,6 miljardia euroa viime vuonna, mikä oli 10,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Summat maksettiin vuonna 2017, mutta ne koskivat verovuotta 2016.



laiha rahapussi

  

Miten välttyä jäännösverolta?

Jäännösvero voi tulla saajalleen ikävänä yllätyksenä, eikä sen maksaminen varsinkaan tiukassa taloustilanteessa ole mukavaa. Vedimme yhteen keinot, joiden avulla voi välttyä jatkossa mätkyiltä. Ensisijaisen tärkeää on seurata säännöllisesti veroprosenttia ja huomioida verotus työtilanteen tai työpaikan vaihtuessa. Lisäksi on hyvä muistaa, että tarvittaessa veroprosenttia voi muuttaa tilaamalla uuden verokortin.

1. Tarkista veroprosentti

Jäännösveroa peritään sellaisilta kansalaisilta, jotka eivät ole maksaneet riittävästi veroja tienesteihinsä nähden. Ennakonpidätys tuloista ei siis ole ollut riittävä, ja tilannetta tasapainotetaan mätkyillä. Suomalaiset saavat verottajalta uuden verokortin automaattisesti kotiin lähetettynä kerran vuodessa, yleensä vuodenvaihteen tienoilla. Verokorttiin on merkitty ennakonpidätysprosentti eli veroprosentti, ja tuloja verotetaan korttiin merkityn tiedon perusteella. Vuodenvaihteessa lähetettävät verokortit astuvat voimaan aina helmikuun alusta. Näin ollen vuoden 2018 verokortti on voimassa myös tammikuun 2019 ajan

2. Huomioi työtilanteen vaikutus veroprosenttiin

Useissa tapauksissa postilaatikosta kolahtava verokortti on käypä ilman muutoksia, mutta toisinaan uuden verokortin tilaaminen korkeammalla veroprosentilla on tarpeen, jotta voisi välttyä jäännösverolta. On tärkeää kiinnittää huomiota tuloihin ja vähennyksiin, joiden pohjalta veroprosentti on laskettu. Eritoten yrittäjien ja pätkä- tai projektiluontoisia töitä tekevien tulot saattavat heilahdelle suurestikin vuositasolla. Tulot voivat merkittävästi muuttua myös työpaikkaa vaihtaessa tai palkankorotuksen myötä. Veroprosentti kannattaakin tarkistaa aina työtilanteen muutosten yhteydessä – siis kun työpaikka on vaihtumassa, työsuhde on päättymässä tai on jäämässä eläkkeelle.

3. Tilaa tarvittaessa uusi verokortti

Jotta veroprosentti olisi ajantasainen, verokortissa ilmoitettujen tulojen on vastattava todellisuutta. Veroprosentti lasketaan aina kahden vuoden takaisten tulojen mukaan, eli esimerkiksi vuoden 2018 verokortissa oleva veroprosentti perustuu vuoden 2016 tulotietoihin. Näin ollen on tärkeää tarkistaa, että tulotiedot ovat edelleen ajantasaiset, jotta myös veroprosentti olisi sopivan suuruinen. Veroprosentti on hyvä tarkistaa myös kesken verokauden, esimerkiksi syksyllä, jolloin ehtii vielä tekemään muutoksia loppuvuoden veroprosenttiin. Uuden verokortin tilaaminen käy kätevästi verohallinnon Verokortti verkossa -palvelussa, joka laskee ilmoitettujen tulojen mukaan oikean veroprosentin. Tarvittaessa palvelun kautta on mahdollista tilata uusi verokortti.



viivakoodi ikoni

  

Taustaa ansiotulojen verotuksesta

Suomalaisen verotuksen historia juontaa juurensa pitkälle. Suomalaisilta alettin jo 1200-luvulla periä pysyvästi kruununveroa. Ennen sitä kansalaiset olivat tottuneet maksamaan veroja katoliselle kirkolle. Verojärjestelmä on historian saatossa käynyt läpi useita uudistuksia ennen sen muotoutumista nykyisenlaiseksi.

Nykyään suomalaisilta tulonsaajilta peritään suoraan palkasta ennakonpidätystä. Viime vuoden tarkat verotiedot julkaistaan vasta myöhemmin, mutta vuonna 2016 Suomessa maksettiin tuloveroja yhteensä 30,5 miljardia euroa, mikä noudatti myös edellisen vuoden verotasoa.

Henkilöasiakkailta kerätyt tuloverot siirtyvät verohallinnolta valtiolle, kunnille, Kelalle ja seurakunnille. Viime vuoden tietoja ei ole vielä julkaistu, mutta vuonna 2016 valtio sai verovaroista 8,8 miljardia euroa, kunnat 18,8 miljardia euroa, Kela kaksi miljardia euroa ja seurakunnat 900 miljoonaa euroa. Kunnallisverovaroin rahoitetaan julkisia palveluita, kuten oppilaitoksia ja terveydenhuoltoa. Valtiolle maksettavista tuloveroista puolestaan ylläpidetään muun muassa turvallisuutta ja sosiaalitointa. Seurakuntien perimä vero menee seurakuntien toimintaan.

Lue lisää: Mitä on kryptovaluutta? 

Ansiotuloa ovat kaikki muut tulot paitsi pääomatulot – siis palkka ja eläke sekä jotkin etuudet ja korvaukset. Suomessa on progressiivinen ansiotuloverotus, eli ansiotulosta perittävien verojen määrä on suhteutettu tulojen määrään. Progressiivisuus tarkoittaa sitä, että ansiotulojen kasvaessa myös veroprosentti kasvaa. Ansiotuloveron määrästä päättää eduskunta.

Kunnallisveroprosentti Suomessa on kuitenkin suhteellinen, eli kaikki samassa kunnassa asuvat maksavat yhtä paljon veroja. Kunnat saavat itse määrätä veroprosentistaan, ja päätöksen veron suuruudesta tekevät kunnanhallitukset. Tänä vuonna kunnallisverot vaihtelevat 16,50 prosentin ja 22,50 prosentin välillä.

Credigolta luottoa pienillä maksuerillä

Credigo on luotettava lainayhtiö, joka tarjoaa asiakkailleen turvallisia kulutusluottoja aina 2500 euroon saakka. Myönnämme 100–2500 euron pikalainoja jopa viiden vuoden takaisinmaksuajalla. Tuotteisiimme ei sisälly ikäviä piilokuluja, vaan maksat lainan pääoman lisäksi pelkkiä korkokuluja. Pienet kuukausierät tekevät lainan takaisinmaksemisesta helppoa. 

Hae lainaa heti

 

27.9.2018

Käsittelemme hakemustanne.
Odottakaa hetki...