Kryptovaluutta pähkinänkuoressa

Sisältö:
Mikä on kryptovaluutta?
 Miten kryptovaluutta toimii?
Kryptovaluutta ja sen louhinta
Kryptovaluutta ja sen verotus
Miten kryptovaluuttaa ostetaan ja myydään?
 Mistä kryptovaluuttojen arvojen heilahtelut johtuvat?
Bitcoin ja muut suositut kryptovaluutat 

Mikä on kryptovaluutta?

Sana kryptovaluutta juontaa juurensa sanasta kryptografia, jolla tarkoitetaan kaikkien kryptovaluuttojen perustana olevaa salakirjoitustekniikkaa. Tunnetuin kryptovaluutta – josta moni aihealuetta vähemmänkin tunteva on kuullut – on bitcoin, mutta alati kohoavat kryptovaluuttakurssit ovat herättäneet laajempaa kiinnostusta myös muita valuuttoja kohtaan. Kryptovaluutta konseptina on syntynyt alun alkaen siksi, että on haluttu luoda täysin pankeista ja valtioista riippumaton raha. Kryptovaluuttojen arvoa määrittelevät puhtaasti kysyntä ja tarjonta.

Miten kryptovaluutta toimii?

Suurin osa kryptovaluutoista, muun muassa kaikkien tuntema bitcoin, toimii niin sanotun lohkoketjuteknologian pohjalta. Lohkoketju eli blockchain on tekniikka, joka mahdollistaa ensimmäistä kertaa maailmassa hajautetun ja täysin läpinäkyvän tietokannan. Tällä tavoin luotua tietokantaa voivat ylläpitää ketkä tahansa toisilleen tuntemattomat tahot – luotettavasti ja riskittä.

Juuri lohkoketjuteknologian ansiosta kryptovaluutat eivät vaadi olemassaololleen pankkeja tai muita niitä sääteleviä tahoja. Raha liikkuu suoraan lähettäjältä vastaanottajalle ilman välikäsiä. Lohkoketjuteknologia voi kryptovaluuttojen lisäksi mahdollistaa ja mullistaa lukuisia muitakin asioita, esimerkiksi sähköisen äänestämisen ja älysopimuksen. Lohkoketjun yksittäiset lohkot ovat verrattavissa perinteisen kirjanpidon tilikirjoihin, joihin kirjataan kaikki tiettynä ajanjaksona tapahtuneet tapahtumat. Nämä lohkot muodostavat lohkoketjun.

Kun tiedot on kirjattu lohkoketjun lohkoon, niitä ei voi muuttaa. Lohkoketju on nimittäin hajautettu lukemattomille eri tietokoneille, ja fiksu järjestelmä tunnistaa matematiikan keinoin mahdolliset peukalointiyritykset. Lohkot ovat kuin palapelin paloja, joissa kukin lohko käy yksiin ainoastaan sitä edeltävän ja seuraavan lohkon kanssa. Jokainen lohko on liitetty edelliseen algoritmilla, jonka ansiosta jokaisen luodun lohkon data on kaikissa sitä ylläpitävissä tietokoneissa tismalleen sama ja muuttumaton. Algoritmin ansiosta lohkon sisältöä, esimerkiksi kryptovaluutan määrää, ei voi käpälöidä jälkikäteen jäämättä kiinni.

Kryptovaluutan ideana on läpinäkyvyys, ja jokainen lohkoketjun tietokoneelleen tallentanut löytääkin lohkoista tiedot kaikista niihin liittyvistä kryptovaluuttasiirroista. Useimpien valuuttojen tapauksissa siirrot ovat kuitenkin anonyymeja.  

Kryptovaluutta ja sen louhinta

Miten uutta kryptovaluuttaa sitten syntyy, kun pankit tai muut ylemmät tahot eivät ole painamassa seteleitä ja laskemassa rahaa liikkeelle? Useimpien digitaalisten valuuttojen tapauksessa tämä tapahtuu louhimalla. Kryptovaluuttaa louhitaan tietokoneen avulla niin, että tietokone ratkaisee kerta kerralta monimutkaisempia algoritmeja ja uutta kryptovaluuttaa syntyy aina, kun yksittäinen tehtävä on ratkaisu. Louhinta ja algoritmit ovat koko valuutan olemassaolon perusta, sillä niitä käytetään tarvittavien prosessien ja toiminnan turvaamiseen. Kryptovaluuttaa on tavallisesti olemassa jokin tietty ennalta määritelty määrä, ja louhiminen muuttuu sitä haastavammaksi, mitä suurempi osa valuutasta on louhittu esiin. Eniten kryptovaluuttaa syntyy siis aivan louhinnan alkuvaiheessa, kun tehtävät ovat vielä helppoja.

Koska kryptovaluuttaa on tyypillisesti olemassa tarkasti rajattu määrä, sen arvoa ei voi heikentää louhimalla loputtomasti lisää ja lisää. Alun jälkeen louhinnasta tulee niin haastavaa, ettei tavallinen tietokone enää selviydy laskennasta. Markkinoilla onkin erityisiä, nimenomaan kryptovaluuttojen louhintaan tarkoitettuja laitteita, joiden laskentatehot päihittävät tavalliset tietokonelaitteistot mennen tullen. Laitteet ovat hintavia, eivätkä louhinnan kulut lopu niiden hankinnasta syntyviin kustannuksiin. Louhintaan uppoaa valtava määrä sähköä, joten sähkölasku on äkkiä suurempi kuin louhintapuuhista irtoava tuotto.

Kannattaa siis harkita ja laskea tarkkaan, kannattaako jo pidempään kuvioissa mukana ollutta kryptovaluuttaa lähteä louhimaan itse vai tyytyä hankkimaan sitä ostamalla. Kummassakin tapauksessa on tärkeä tietää, miten kryptovaluutan verotus toimii Suomessa.

Kryptovaluutta ja sen verotus

Hankkipa kryptovaluuttaa ostosten tekoa varten tai sijoitusmielessä, mahdollisesta voitosta on maksettava verot. Verokarhu vaatii osansa myös silloin, kun tienestejä irtoaa menestyksekkäästä louhinnasta. Verotuksen kiemuroista on hyvä olla perillä heti kryptovaluuttoihin tutustuessa, jotta vastaan ei myöhemmin tule ikäviä yllätyksiä.

Huomionarvoista on, ettei mitään kryptovaluuttaa ainakaan toistaiseksi pidetä Verohallinnon silmissä virallisena valuuttana. Sen sijaan siihen suhtaudutaan tuloverolakia sovellettaessa "muuna, erikseen määrittelemättömänä ja sen käyttäjien välisenä sopimuksena". Sijoittajalle tämä tarkoittaa sitä, ettei tappiollisia kauppoja voi ikävä kyllä vähentää verotuksessa. Kryptovaluutan käytöstä saatu tulo verotetaan pääomatulona ja louhimalla kerätty valuutta taas ansiotulona. Arvon määrää se, mikä kryptovaluutan kurssi on ollut käytön tai louhinnan tapahtuessa.

Jos kryptovaluuttojen maailmassa seikkaillessaan onnistuu tekemään tuottoa, on siitä ilmoitettava verottajalle oma-aloitteisesti. Ajankohtaista tämä on sitten, kun kryptovaluutan vaihtaa tavalla tai toisella perinteiseksi valuutaksi – esimerkiksi euroiksi. Tulot kuuluvat verotukseen sinä verovuonna, jona ne ovat niin sanotusti realisoituneet, ja niistä on ilmoitettava viimeistään siinä vaiheessa, kun on aika palauttaa edellisen verovuoden veroilmoitus. Tätä varten louhinnan tai käytön aikana voimassa ollut kurssi onkin syytä kirjoittaa itselleen talteen. Suositeltavaa on niin ikään säilyttää kaikki osto- ja myyntitapahtumiin liittyvät tositteet ja kuitit sekä tiliotteet kryptovaluuttojen käytöstä. Jos kauppaa on käyty kryptovaluuttapörssissä, on myös erilaisten valuuttojen välisistä vaihdoista hyvä olla olemassa kuvakaappaukset.

Kryptovaluuttojen mahdollinen arvonnousu realisoituu tuloksi myös silloin, kun kryptovaluutalla hankitaan tuotteita tai palveluita. Esimerkiksi bitcoin hyväksytään maksuvälineenä jo monissa verkkokaupoissa ja jopa joissakin kivijalkaliikkeissä. Tämänkaltaiset tilanteet ovat arkipäivää yhä useammalle virtuaalivaluuttaa käyttävälle kuluttajalle.

Lue lisää veroasioista: Veronpalautukset 2018

Kuvitellaanpa, että olisit esimerkiksi juuri bitcoinin varhaisina vuosina ostanut valuuttaa itsellesi tuhannella eurolla ja ostaisit nyt 10 000 euron arvoisen tuotteen samalla, arvonsa moninkertaistaneella bitcoin-saldollasi. Tässä tapauksessa sinun olisi maksettava valuutan arvonnousun ansiosta saamastasi tuotosta veroa samalla tapaa, kuin jos vaihtaisit ostokseesi uppoavat rahat euroiksi. Veroilta on siis turha yrittää välttyä tekemällä bitcoineilla ostoksia perinteiseksi valuutaksi vaihtamisen sijaan.

Miten kryptovaluuttaa ostetaan ja myydään?

Useita kryptovaluuttoja voi louhia, mutta käytännössä louhinta ei useinkaan ole järkevin tapa hankkia valuuttaa. Esimerkiksi bitcoin ja litecoin ovat oivia esimerkkejä kryptovaluutoista, joiden louhiminen ei enää ole millään muotoa kannattavaa ilman erillistä hintavaa laitteistoa ja muualta kuin omasta pussista kustannettavaa sähköä. Onneksi louhinta ei kuitenkaan ole ainut keino kryptovaluutan hankkimiseen, vaan sitä voi myös ostaa. Tämä onkin usein paitsi helpoin, myös monelta muulta kantilta tarkasteltuna paras vaihtoehto ryhtyä kryptovaluutan omistajaksi.

Ostamiseen ja myymiseen on tyypillisesti kolme eri vaihtoehtoa:

1. kaupanteko suoraan yksityishenkilön kanssa
2. välityspalvelun käyttö
3. kauppojen hoitaminen kryptovaluuttapörssissä

Yksityishenkilön kanssa kauppaa kannattaa käydä omin päin vain silloin, kun toiseen osapuoleen voi varmasti luottaa. Jos kryptovaluutan louhinta ei tunnu realistiselta keinolta valuutan hankkimiseen, eikä omasta lähipiiristä löydy halukasta myyjää, on ostaminen järkevintä hoitaa välityspalvelun tai kryptovaluuttapörssin kautta. Kummassakin onnistuu myös valuutan myyminen. Välityspalvelun kautta asioiminen on välityspalkkioiden vuoksi kalliimpaa kuin suoraan yksityishenkilöltä ostaminen, mutta luotettavaa palvelua käyttämällä välttyy toisaalta sekä kauppakumppanin etsimisestä aiheutuvalta vaivalta että riskiltä joutua huijarin uhriksi.

Lue lisää tietoturvasta: Tietoturva verkossa

Sijoittajan puolestaan kannattaa suosia pörssiä, sillä verkkopalvelussa haluamaansa valuuttaa voi fiksun ostotarjouksen tekemällä saada haltuunsa hyvinkin edullisella hinnalla. Usein suuresti heittelehtivien kurssien maailmassa tämä on merkittävä etu – etenkin, kun kurssi voi sekä kivuta huomattavan korkealle että laskea tuntuvasti jopa yhden päivän aikana.  

Mistä kryptovaluuttojen arvojen heilahtelut johtuvat?

Kryptovaluuttojen maailmaan lähempää tuttavuutta tekevä huomaa nopeasti, että ajoittaiset reippaatkin arvon heilahtelut ovat näille valuutoille ominaisia.

Esimerkkinä kryptovaluuttakurssit: Bitcoinin historiaa tarkastelemalla voi huomata, että siinä missä bitcoinien arvo oli ennen vuotta 2011 vain alle yhden dollarin yhtä bitcoinia kohden, oli se kesällä 2011 hetkellisesti jopa 32 dollaria bitcoinia kohden. Pian tämän jälkeen kurssi syöksähti roimasti alaspäin, mutta vuonna 2013 kivuttiinkin parhaimmillaan 1 100 dollariin per bitcoin. Joulukuussa 2017 yhden bitcoinin arvo oli parhaimmillaan 19 000 dollaria, ja toukokuussa 2018 liikuttiin noin 8 000 dollarin tuntumassa. Elokuussa 2018 bitcoinin kurssi liikkuu noin 6 700 dollarissa. 

Samansuuntaista liikehdintää on ollut ilmassa myös monien muiden kryptovaluuttojen kohdalla, joskin toistaiseksi pienemmässä mittakaavassa. Mistä tällainen hengästyttävä arvon heilahtelu oikein johtuu?

Merkittävin syy kryptovaluuttojen ajoittain epävakaille kursseille on niiden ympärille rakentuvien talouksien pieni koko. Virtuaalisten valuuttojen kokonaisarvot ovat siis kaukana esimerkiksi eurorahan kokonaisarvosta. Tämän vuoksi sellaiset tapahtumat, jotka eivät virallisten valuuttojen maailmassa heilauttaisi kurssia suuntaan tai toiseen, voivat muuttaa kryptovaluutan arvoa tuntuvasti.

Esimerkkinä kryptovaluutan ostaminen: Jos rahoissaan oleva liikemies ostaisi miljoonalla dollarilla euroja, olisi se vain pisara valtameressä, eikä näkyisi euron kurssissa lainkaan. Kryptovaluutan ostaminen miljoonalla eurolla sen sijaan hilaisi valuutan kuin valuutan kurssia selvästi ylöspäin. Mitä enemmän kunkin kryptovaluutan suosio nousee, sitä suuremmaksi sen talous kasvaa ja markkina-arvo nousee. Tällöin kurssi on aina vain stabiilimpi eikä enää heilahtele arvaamattomasti.

Bitcoin ja muut suositut kryptovaluutat

Vuonna 2009 liikkeelle laskettu, kaikkien aikojen ensimmäinen kryptovaluutta bitcoin on tunnetuin, suosituin ja markkina-arvoltaan mairittelevin digitaalinen valuutta vuodesta toiseen. Valtaosa kaikesta kryptovaluuttojen saamasta mediahuomiosta on satanut juuri bitcoinin laariin, joten ei ole mikään ihme, että moni yhdistää kryptovaluutta-termin juuri bitcoiniin. Kryptovaluuttoja on kuitenkin olemassa muitakin, ja sijoittajan silmissä moni niistä on kiinnostava siinä missä kryptomaailman jätti bitcoin – ellei jopa kiinnostavampi.

Lue lisää omasta taloudesta: Ota haltuun 101 säästövinkkiä

Suosituimpien virtuaalivaluuttojen joukkoon kuuluvat muun muassa:

• toisen sukupolven kryptovaluuttana tunnettu ethereum
• bitcoinin pikkuveljeksi tituleerattu litecoin
• pankkijärjestelmään kytköksissä oleva ripple
• kolmannen sukupuolen kryptovaluutat EOS ja cardano

Uusia kryptovaluuttoja kehitellään tuon tuosta, ja vain murto-osa niistä selviää haastavasta alkuvaiheesta nousten laajempaan suosioon.

Credigo on kotimainen lainapalvelu

Credigo on vuodesta 2006 auttanut Pohjoismaissa jo reilua 200 000 asiakasta. Tarjoamme luotettavia ja helppoja rahoitusratkaisuja. Tutustu Credigon lainoihin ja hae kulutusluotto jo tänään käyttöösi. Saat lainapäätöksen heti ja rahat tilillesi samana päivänä. Lainan hakeminen Credigolta käy helposti. 

22.8.2018