Odottakaa hetki...
Kuinka paljon tarvitset lainaa?
Tulorekisteri on otettu käyttöön vuoden 2019 alussa, ja se vaikuttaa jo nyt meihin monella tavalla. Lue artikkelistamme, mitä muutoksia tulorekisteri toi tullessaan.
Tulorekisteri eli kansallinen tulorekisteri tarkoittaa sähköistä tietokantaa, johon kerätään tulotietoja Suomen kansalaisista. Tulorekisteri otettiin käyttöön vuoden 2019 alussa, ja se palvelee ensimmäisessä vaiheessa eritoten palkansaajia ja palkanmaksajia. Myöhemmin, vuodesta 2021 alkaen, tulorekisteri kehittyy niin, että sen kautta on mahdollista seurata myös eläke- ja etuustulojen kertymistä. Tietojen päivittäminen palkanmaksajien osalta on pakollista, ja tarkoituksena on, että tulorekisteri sisältää ajantasaiset tiedot kertyvistä tuloista ja myöhemmin myös eläkkeistä ja etuuksista.
Tulorekisteri mahdollistaa sen, että palkkatietojen ilmoittaminen voidaan muuttaa automaattiseksi. Palkkatietojen ilmoittaminen on aiemmin tapahtunut työnantajien, tilitoimistojen ja palkkahallinnon kumppaneiden toimesta erikseen eri viranomaisille. Tulorekisteri ominaisuuksineen tarkoittaakin sitä, että tietoja ei tarvitse enää ilmoittaa eri viranomaisille erikseen, sillä ne pääsevät tietoihin käsiksi yhden rekisterin kautta.
Tällä hetkellä tulorekisteri sisältää siis tietoja palkka- ja ansiotuloista, mutta myöhemmin se laajenee koskemaan myös etuus- ja eläketuloja. Tulorekisteri sisältää tietoja, jotka on koodattu sinne erilaisiin tarpeisiin. Tietoja pääsevät katselemaan vain sellaiset viranomaiset, joilla on valtuutus tarkastella tietoja. Tietojen katselemiseen on oltava lainsäädännöllinen peruste, eivätkä kaikki tiedot, joita tulorekisteri sisältää, ole avoimia kaikille rekisterin käyttäjille. Näin ollen tulorekisteri on avoin vain sellaisille viranomaisille, jotka tarvitsevat tietoja toiminnassaan. Tulonsaajat näkevät tulorekisteristä vain omat tulotietonsa sekä tiedot, joihin heillä on valtuutus.
Tulorekisteri on hyödyllinen tietokanta sekä tulonsaajien että -maksajien kannalta. Tällä hetkellä tulorekisteri on rajatusti käytössä joillakin viranomaisilla, mutta vaiheittain tulorekisteri avataan myös muille viranomaisille. Tietoja ei pääse kuitenkaan avoimesti katselemaan, vaan käyttäjillä on oltava lainsäädäntöön nojaava peruste avata tulorekisterin tietoja.
Tulonsaajien osalta ensimmäisessä vaiheessaan tulorekisteri koskee palkansaajia. Myöhemmin se laajenee koskemaan myös eläkkeen- ja etuudensaajia, mutta tämä vaihe alkaa vuonna 2021. Tarkoituksena on, että tulorekisteri palvelee lopulta kaikkia suomalaisia tulonsaajia. Se helpottaa omien tulojen seuraamista, sillä tulonmaksajien on ilmoitettava tiedot maksetuista tuloista rekisteriin reaaliajassa.
Tulorekisteri koskee myös palkanmaksajia, sillä niiden on ilmoitettava vuoden 2019 alusta alkaen maksamansa suoritukset viiden päivän sisällä maksupäivästä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kotitaloustyönantajia. Aiemmin palkkatiedot ilmoitettiin erillisellä vuosi-ilmoituksella, mutta tästä tavasta on tulorekisterin myötä luovuttu. Viimeiset vuosi-ilmoitukset piti tehdä vuoden 2018 tuloja koskien.
Tulorekisteri sisältää tietoja, joita käyttävät eri viranomaiset. Työnantajien eli palkanmaksajien ilmoittamia tietoja ovat vuoden 2019 alusta saakka päässeet tarkastelemaan Kela, työeläkelaitokset ja ETK, Työllisyysrahasto sekä Verohallinto.
Vuodesta 2020 alkaen tulorekisteri avautuu myös työttömyyskassoille, vahinkovakuutusyhtiöille, kunnille ja kuntayhtymille, työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle, työsuojeluviranomaisille, Tilastokeskukselle, Tapaturmavakuutuskeskukselle sekä Potilasvakuutuskeskukselle. Tuolloin ne pääsevät tarkastelemaan palkkatietoja, mutta vuodesta 2021 alkaen myös etuus- ja eläketietoja. Lisäksi vuonna 2021 tulorekisteri avautuu ulosottoviranomaiselle.
|
Vuosi 2019 |
Vuosi 2020 |
Vuosi 2021 |
|
Kela |
Työttömyyskassat |
Ulosotto |
|
Työeläkelaitokset |
Vahinkovakuutusyhtiöt |
|
|
ETK |
Kunnat ja kuntayhtymät |
|
|
Työllisyysrahasto |
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala |
|
|
Verohallinto |
Työsuojeluviranomaiset |
|
|
Tilastokeskus |
||
|
Tapaturmavakuutuskeskus |
||
|
Potilasvakuutuskeskus |
Tulorekisteri otetaan käyttöön eri vaiheissa, joista ensimmäinen on jo takanapäin. Vuoden 2019 alussa tulorekisteri avautui palkkatietojen osalta, mikä tarkoittaa sitä, että palkat, työkorvaukset, luontoisedut, verottomat matkakulukorvaukset sekä kaikki muut ansiotulot on kirjattava tulorekisteriin. Ensimmäisessä vaiheessa tulorekisteri on avoin vain Kelalle, työeläkelaitoksille, ETK:lle, Työllisyysrahastolle ja Verohallinnolle, joka ylläpitää rekisteriä.
Toistaiseksi tulorekisteri koskee siis vain palkkatuloja, mutta vuodesta 2021 alkaen sinne ilmoitetaan myös tiedot eläke- ja etuustuloista. Etuustuloja ovat muun muassa äitiyspäivärahat, työttömyyskorvaus sekä sairauspäivärahat. Laajentuessaan tulorekisteri avautuu useammille viranomaistahoille, kun se ensimmäisessä vaiheessaan on avoinna vain osalle tiedon käyttäjistä.
Tulorekisteri on tulonsaajan kannalta hyvin hyödyllinen järjestelmä, sillä se mahdollistaa omien tulojen seuraamisen reaaliajassa yhdestä paikasta. Lisäksi tulorekisteri helpottaa viranomaisissa asioimista, olipa kyse sitten Kelasta tai Verohallinnosta. Asiointi sujuu aiempaa nopeammin, kun jatkossa viranomaisille ei tarvitse toimittaa liitteitä omista tuloista, sillä niihin on pääsy tulorekisterin kautta.
Tulonsaaja pystyy tulorekisterin myötä myös tarkistamaan sen, onko työnantaja huolehtinut ilmoittamisvelvollisuuteensa kuuluvista velvoitteista asianmukaisesti. Tulorekisteri mahdollistaa myös sen, että työnantajan ilmoittamien tietojen mahdolliset puutteet tulee tarkistettua aiempaa helpommin.
Voidaan myös ajatella niin, että tulorekisteri helpottaa henkilökohtaisen talouden hallintaa ja budjetin laatimista. Reaaliaikaisesti tulojen ja menojen seuraaminen antaa paremman kokonaiskuvan omasta taloudesta.
Tulorekisterin hyödyt:
Tulorekisteri tavoittelee eri asioita riippuen siitä, minkä käyttäjäryhmän näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Tulorekisteri nimittäin koskettaa eri käyttäjäryhmiä, joita ovat tulonsaajat, työnantajat ja tietoja käyttävät tahot eli käytännössä siis viranomaiset.
Tulorekisteri muuttaa tulojen seurantaa, minkä seurauksena sen käyttöönotolla on vaikutusta myös veronpalautuksiin sekä jäännösveroon. Vuodesta 2019 eteenpäin maksettavat veronpalautukset ovat kohtuullisempia, eikä luvassa välttämättä enää ole monen sadan tai tuhannen euron palautuspotteja tai mätkyjä. Muutos johtuu siitä, että tulorekisteri mahdollistaa tulojen seuraamisen reaaliajassa, minkä seurauksena tulot ja verot pysyvät aiempaa paremmassa tasapainossa.
Aiemmin veronpalautusten maksupäivä oli aina joulukuun alussa, mutta jatkossa palautukset maksetaan hajautetusti elokuun ja joulukuun välillä. Veronpalautuksen maksupäivä riippuu kolmesta tekijästä: verotuksen päättymispäivästä, veroilmoitukseen ja omiin tietoihin tehdyistä muutoksista sekä puolison veroilmoitukseensa tekemistä muutoksista. Tulorekisteri muuttaa käytäntöjä veronpalautusten suhteen, mutta vuonna 2019 muutoksia tuli myös esitäytettyyn veroilmoitukseen, sen muokkaamiseen, verokortteihin ja tulorajojen seuraamiseen.
Tulorekisteri on suuri muutos, minkä vuoksi siihen liittyy useita kysymyksiä. Kokosimme vastaukset yleisimpiin ja tärkeimpiin kysymyksiin.
Mitkä tahot näkevät tiedot, joita tulorekisteri sisältää?
Ensimmäisessä vaiheessa eli vuodesta 2019 alkaen tulorekisteri on avoinna Verohallinnolle, Kelalle, työttömyysvakuusrahastolle, työeläkelaitoksille ja ETK:lle, jotka voivat tarkastella tulorekisterin tietoja rajoitetusti omien oikeuksiensa mukaan. Näin ollen kaikki käyttäjät eivät näe kaikkia tietoja, vaan käyttäjillä on rajattu pääsy sellaisiin tulorekisterin tietoihin, jotka koskettavat niiden toimintaa. Yksityiset käyttäjät voivat tarkastella vain niitä tietoja, joita tulorekisteri sisältää heitä itseään koskien.
Onko tulorekisteri turvallinen?
Tulorekisterin tietoturva on korostetun korkea, joten voi sanoa, että tulorekisteri on turvallinen.
Ketä kaikkia tulorekisterin ilmoitusvelvollisuus koskee?
Tulorekisteri on paikka, johon palkanmaksajien on ilmoitettava tekemänsä maksusuoritukset palkoista ja muista ansiotuloista. Ilmoitusvelvollisuus on voimassa myös kotitaloustyönantajien kohdalla. Näin ollen sinun on merkittävä tulorekisteriin, mikäli olet maksanut palkkaa esimerkiksi lastenhoitajalle.
Onko tulorekisterin ilmoitusvelvollisuudella alarajaa?
Kaikki palkkatulot on ilmoitettava tulorekisteriin, eikä ilmoitusvelvollisuudella näin olen alarajaa maksetun suorituksen suuruuden suhteen.
Miten tulorekisteri vaikuttaa veronpalautuksiin?
Tulorekisteri muuttaa hieman veronpalautuksiin ja veroilmoitukseen liittyviä käytäntöjä, sillä verottaja pystyy nykyään seuraamaan tulonsaajien tietoja reaaliajassa. Näin ollen perinteiset suuret veronpalautukset, joita kansalaisille on maksettu joulun alla, poistuvat käytöstä. Kokonaan veronpalautukset eivät kuitenkaan poistu käytöstä, vaan jatkossa niitä maksetaan elo-joulukuun aikana ja summat ovat luultavasti pienempiä. Sama koskee myös jäännösveroa, jonka maksupäivät siirtyvät joulu-tammikuulta helmi-elokuulle.
Voiko omia tietoja katsella tulorekisterissä?
Omia tietojaan voi katsoa kirjautumalla ja tunnistautumalla tulorekisteriin tulorekisteri.fi-sivuston kautta. Tarvitset tunnistautumisvälineeksi verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai varmennekortin.
Milloin tulorekisteri valmistuu?
Tulorekisterin ensimmäinen käyttöönottovaihe alkoi vuoden 2019 alussa, ja sen on määrä laajeta täyteen käyttöön vuoden 2021 alusta alkaen. Tuolloin tulorekisteri koskettaa myös eläke- ja etuustuloja, kun se ensimmäisessä vaiheessaan kattaa vain tiedot ansiotuloista.
Tulorekisteri on sen virallisten nettisivujen mukaan toteutettu niin kutsuttua Security by Design -ajattelutapaa noudattaen, mikä tarkoittaa sitä, että tietoturva on huomioitu kaikissa tulorekisterin kehitysvaiheissa. Tulorekisteri on myös suojattu niin sanotulla korotetulla tietoturvalla, sillä se sisältää henkilötietoja. Valtionhallinto hyödyntää korotettua tietoturvatasoa yleisesti. Tulorekisteri on suojattu teknisillä ja hallinnollisilla toimenpiteillä, jotka koskevat sitä käyttäviä organisaatioita.
Tulorekisteri ei ole avoin siinä mielessä, että kaikki käyttäjät pääsisivät käsiksi kaikkiin rekisterissä oleviin tietoihin. Tietojen käyttäjät pääsevät vain rajoitetusti näkemään niitä tietoja, joihin niillä on oikeudet. Tietoturvasta pidetään huolta siis myös niin, että tulorekisterissä olevia tietoja pääsee tarkastelemaan vain, mikäli siihen on olemassa syy ja oikeudet. Tiedon käyttäjillä tarkoitetaan erilaisia organisaatioita, ja näissä organisaatioissa työskentelevillä virkailijoilla on vain rajatut oikeudet katsella tietoja, joita tulorekisteri sisältää.
Tietojen käyttöä on myös mahdollista seurata, sillä tietojen katselusta jää jälki tiedon käyttäjän profiiliin. Mikäli epäillään tulorekisterin sisältämien tietojen väärinkäyttöä, on mahdollista tehdä käyttölokitietojen tarkistus, mutta siihen tarvitaan painava syy. Tulonsaajan on kuitenkin mahdollista tarkistaa tiedot, joita tulorekisteri hänestä sisältää.
Tulorekisteri juontaa juurensa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tekemiin päätöksiin. Kansallisen tulorekisterin perustamishanke oli nimittäin yksi tämän hallituksen kärkihankkeista osana julkisten palveluiden digitalisointia. Tulorekisteri on hankkeena ollut valtiovarainministeriön ja Verohallinnon yhteinen vastuu niin, että valtiovarainministeriö antoi hankkeelle yleisen ohjauksen ja Verohallinto vastasi käytännön toteutuksesta.
Laki tulotietojärjestelmästä astui voimaan 16.1.2018, ja se vaikuttaa tulorekisterihankkeen taustalla. Sen teknisestä toteuttamisesta vastasi ohjelmistoyritys Digia. Tulorekisteri ja sen ylläpitäminen ovat nykyään Verohallinnon Tulorekisteriyksikön vastuulla. Tulorekisterin tavoitteena on ollut yksinkertaistaa kansalaisten viranomaisasiointia.
Käsittelemme hakemustanne.
Odottakaa hetki...
