Kuinka paljon tarvitset lainaa?

Korko on lainan hinta – mutta miten se muodostuu?

Kokosimme yhteen kaiken, mitä sinun tulee tietää koroista ja niiden vaikutuksesta lainaamiseen. Jatkamalla lukemista saat tietää, miten korko lasketaan, kuinka paljon korko on ja millaisia korkoja sinun kannattaa tarkastella, kun otat lainaa.

Haluatko helpon lainan?

Mikä on korko?

 

Korko tarkoittaa rahan hintaa eli lainasta maksettavaa tai talletuksesta saatavaa rahasummaa. Korko lasketaan yleensä prosenttiosuutena esimerkiksi lainasummasta. Maksamalla korkoa tarkoituksena on minimoida lainanantajan ottamaa riskiä rahanlainaamisessa. Korko on myös korvaus lainanantajalle siitä, että tämä ei voi käyttää lainaamiaan rahoja sillä aikaa, kun ne ovat kiinni lainassa.

Se, miten kallis korko on, riippuu monesta tekijästä. Huomioon on otettava muun muassa rahan tarjonta ja kysyntä, valtion rahapolitiikka sekä inflaatio. Lisäksi korkoon voi vaikuttaa muun muassa lainaajan henkilökohtainen luottoriski.

On olemassa erityyppisiä korkoja, kuten esimerkiksi kiinteät ja vaihtuvat korot. Tärkeitä termejä ovat muun muassa seuraavat: 

  • Korkokanta on prosenttiluku, josta näkee pääoman kasvun prosentteina korkojakson aikana. Tyypillistä on, että korkojakso on vuoden verran eli korkokanta ilmaistaan vuosikorkona.
  • Korkojakso tarkoittaa nimenomaan ajanjaksoa, jolta korko on laskettu. Laina- tai talletusajasta riippumatta korkojakso on yleensä vuoden verran.
  • Kiinteä korko on sellainen korkokanta, joka pysyy muuttumattomana koko laina- tai talletusjakson.
  • Sen sijaan vaihtuva korko muuttuu kesken laina- tai talletusajan, sillä korkokanta on sidottu toiseen korkoon. Tällaista korkoa kutsutaan viitekoroksi.
Miten korkoja käytetään?

Mihin ja miten korkoja käytetään?

 

Lainaan liittyviä korkoja käytetään luottoriskien minimoimiseen. Tarkoituksena on varmistaa, että mahdolliset luottotappiot tulee katettua. Lainayhtiöt tekevät korkotuotoilla voittoa, eli korko on tärkeä osa tällaisten yritysten liiketoimintaa. Se, kuinka paljon lainasta peritään korkoa, riippuu monesta eri tekijästä, jotka liittyvät niin lainasopimukseen kuin yhteiskunnan taloudelliseen tilaankin.

Talletuksista maksettava korko on niin ikään palkkio rahan lainaamisesta esimerkiksi pankille tai rahastolle. Se tekee talletusten tekemisestä kannattavaa, sillä muussa tapauksessa talletuksia ei olisi järkeä tehdä. Kun pohtii omaa talouttaan, onkin hyvä vertailla talletuksista maksettavia korkoja ja pohtia, kannattaisiko omia säästöjään tallettaa johonkin muualle kuin tavalliselle säästötilille, joista maksettava korko on suhteellisen alhainen eikä aina riitä kattamaan edes inflaation vaikutusta.

Joskus kuulee puhuttavan koron pääomittamisesta, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Kyse on toimenpiteestä, jossa lainan korko siirretään osaksi lainan pääomaa. Näin ollen maksu lykkääntyy myöhemmäksi, eikä korkoa tarvitse maksaa heti. Koron pääomittaminen nostaa lainan pääoman kokonaissummaa, mikä tarkoittaa sitä, että sitä seuraava korkosumma on korkeampi. Lainan kokonaiskustannukset siis nousevat koron pääomittamisen myötä, mutta koron pääomittaminen voi olla fiksu päätös esimerkiksi tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Koron pääomittaminen on tyypillistä opintolainoissa sekä maksuvapaita kuukausia ottaessa. 

Millaisia korkoja on olemassa?

 

Korkoja on olemassa eri tarkoituksiin ja niitä voidaan laskea lainan tyypistä riippuen eri tavoin. Tavallisia korkoja ovat muun muassa nimelliskorko, ohjauskorko, reaalikorko ja todellinen vuosikorko sekä viivästyskorko. Seuraavassa tavallisten korkojen määritelmiä.

  • Nimelliskorko on korkosumma, jossa ei ole huomioitu inflaation ja deflaation aiheuttamia vaikutuksia. Talletus- ja lainasopimuksissa on merkitty nimelliskorko. Nimelliskorosta saadaan reaalikorko, kun siinä otetaan huomioon inflaation vaikutus. Reaalikorko on aina nimelliskorkoa alhaisempi, koska inflaation seurauksena rahan arvo heikkenee.
  • Reaalikorko on korko, jossa on huomioitu inflaation ja deflaation vaikutus. Se saadaan, kun nimelliskorosta poistetaan joko odotettu tai todellinen inflaatio, jonka myötä rahan arvo laskee. Näin ollen nimelliskorko on aina reaalikorkoa korkeampi. Mikäli inflaatio on nimelliskorkoa korkeammalla, reaalikorko on negatiivinen. Negatiivinen reaalikorko tarkoittaa sitä, että tallettajan ostovoima heikentyy, mutta lainaa ottaneelle negatiivinen reaalikorko tarkoittaa helpotusta.
  • Viitekorko tarkoittaa julkisesti noteerattua korkoa, joka vaikuttaa lainojen korkoihin. Pankit voivat asettaa itse niin kutsuttuja prime-korkoja, joiden lisäksi käytössä on euribor. Nämä kaksi ovat yleisesti tunnettuja viitekorkoja.
  • Marginaalikorko tarkoittaa viitekoron lisäksi maksettavaa korkoa, joka on ilmoitettu lainasopimuksessa. Pankki tai rahoituslaitos päättää itse, kuinka suuri sen myöntämä marginaalikorko on. Lainojen korko koostuu aina viitekorosta sekä marginaalikorosta, ja marginaalikorko on se osuus, jolla pankki tekee voittoa ja minimoi luottoriskejä. Marginaalikoron voi joissakin tapauksissa neuvotella itse pankin kanssa. Sen suuruus voi riippua asiakkaan maksukyvystä.
  • Ohjauskorko on korkotaso, jolla keskuspankki lainaa rahaa pankeille. Ohjauskoron määrittämisestä vastaakin keskuspankki. Ohjauskorolla on siis välillistä vaikutusta markkinakorkoon ja talouteen. Se on kuitenkin eri asia kuin peruskorko. Ohjauskorolla on vaikutusta muun muassa korkotasoon, inflaatioon, valuutan ulkoiseen arvoon sekä valtionvelkaan.
  • Peruskorko tarkoittaa korkoa, jonka Suomen valtiovarainministeriö määrittelee viimeisen kolmen kuukauden aikana noteerattujen 12 kuukauden Euribor-korkojen keskiarvosta. Peruskoron päivitys tehdään kahdesti vuodessa, kesäkuussa ja joulukuussa, ja se koskee aina seuraavaa puolivuotista heinäkuusta joulukuuhun ja tammikuusta kesäkuuhun.
  • Todellinen vuosikorko merkitsee luotosta tai lainasta perittyjä todellisia kokonaiskustannuksia vuositasolla. Todelliseen vuosikorkoon on sisällytetty kaikki luottoon liittyvät maksut ja korot. Sitä on hyvä käyttää lainan vertailussa hyödyksi.
  • Viivästyskorolla tarkoitetaan korkoa, jota peritään laskun maksun myöhästymisestä. Viivästyskorkoa peritään aina ajalta, jonka maksu on ollut myöhässä, ja esimerkiksi Credigolla viivästyskorko maksetaan myöhästynyttä erää seuraavassa lyhennyksessä, kun sen määrä on selvillä.

Korkosumma liittyy lainatyyppiin

 

Lainan tyypillä eli tässä yhteydessä lyhennystavalla on usein vaikutusta korkosumman suuruuteen. Käsittelemme tässä tekstissä annuiteettilainan, tasaerälainan ja tasalyhenteisen lainan eroja korkojen suhteen.

Tasalyhenteisessä lainassa korkosumma muuttuu jäljellä olevan lainasumman mukaan, sillä tasalyhenteistä lainaa maksetaan takaisin aina samansuuruisissa erissä. Korkosumma ja pääomalyhennys pienenevät joka kuukausi, koska lainan pääoma vähenee jokaisen maksun myötä.

Tasaerälainassa viitekoron muutos tapahtuu laina-ajan mukaan. Velallinen maksaa siis aina samansuuruista lyhennystä esimerkiksi kuukausittain, mutta viitekorolla on vaikutusta laina-aikaan sen sijaan, että se muuttaisi maksuerän suuruutta.

Annuiteettilaina puolestaan maksetaan takaisin samansuuruisissa lainaerissä, joissa on sisällä sekä lainan pääomaa että korkolyhennyksiä. Jos viitekorkoon tulee muutoksia, myös maksuerä muuttuu, mutta laina-aika ei sen sijaan muutu. Lainan pääoma ei juurikaan alene annuiteettilainassa sopimuskauden alkuvaiheessa, sillä velallinen maksaa lainastaan käytännössä korkokuluja. Lainakauden lopussa sen sijaan maksetaan enemmän pääomaa.

Lainan tyyppi määrää koron

Korko voi olla pitkä tai lyhyt

 

Toisinaan kuulee puhuttavan pitkistä ja lyhyistä koroista. Mikäli laina on sidoksissa lyhyeen viitekorkoon, ovat siitä maksettavat korot lyhyitä. Lyhyistä koroista puhutaan myös silloin, kun korko tai laina on alle vuoden mittainen. Korkosijoitusten kannalta lyhyisiin korkoihin sijoittaminen tarkoittaa sitä, että sijoituksen laina-aika on enintään yhden vuoden.

Pitkä korko sen sijaan tarkoittaa yli vuoden mittaista korkoa tai laina-aikaa ja korkosijoitusten kannalta kyse on samasta asiasta – laina-aika on pitempi kuin vuosi. Pitkät korot tarkoittavat lainojen suhteen sitä, että lainan korko on sidoksissa pitkään viitekorkoon. Toisinaan voidaan puhua myös keskipitkistä koroista, joilla tarkoitetaan pitkien ja lyhyiden korkojen yhdistelmää.

Koron laskukaava

Miten lainalle lasketaan korko?

 

Korko voidaan laskea kahdella eri tavalla: yksinkertaisena korkona ja koronkorkona. Jos korkoa lasketaan lyhyellä aikavälillä, näiden kahden lopputulos on hyvin lähellä toistaan, mutta ero kasvaa merkittäväksi, jos aikaväli on pitempi. Yleensä velkasuhteen korko lasketaan yksinkertaisena korkona ja tyypillisesti korkojaksona käytetään yhtä vuotta. Koronkorko on käytössä muun muassa silloin, kun arvioidaan pitkäaikaisten investointien tuottoa. Lainoissa on käytössä yksinkertainen korko.

Yksinkertaisen koron laskukaava:

  • Yksinkertaisen koron laskukaava on (k x p x t) / 100. Kaavassa k merkitsee lainan pääomaa, p vuotuista korkokantaa prosentteina ja t aikaa vuosina.

Millä perusteella korko määritellään?

 

Korkojen määrittelemisessä on monta seikkaa, jotka vaikuttavat siihen, miten korot muodostuvat. Korkotaso on korkeammalla, jos kyseessä on riskipitoisempi sijoituskohde. Esimerkiksi valtion obligaatioihin sijoittaminen on melko turvallista puuhaa, joten siitä maksettu korkotuottokin on vain pari prosentin luokkaa. Sen sijaan esimerkiksi kulutusluottojen myöntäminen on riskialttiimpaa toimintaa, minkä vuoksi niistä perityt korot ovat korkeampia. Luotto- ja sijoitusriskit muodostuvatkin monesta tekijästä ja vaikuttavat sekä lainojen että talletusten korkoihin.

Valtion velkakirjoja eli obligaatioita korkeampaa sijoitustuottoa voi hakea pankkien lainoista tai korkoindeksiin sijoittamisesta. Lisäksi suurempia tuottoja voidaan hakea yritysten liikkeelle laskemista joukkovelkakirjoista. Vastaavasti pankit voivat lainata rahaa hieman edullisemmin kuin yksityiset rahoituslaitokset, sillä niiden luottoriskit ovat tyypillisesti pienemmät. Lainan hinta riippuu usein myös siitä, mistä sen ottaa.

Mikä on korkoa korolle -ilmiö?

 

Korkoa korolle -ilmiö merkitsee sitä, että korkojen laskentakauden eli esimerkiksi vuoden päätteeksi korko lasketaan alkuperäisen pääoman lisäksi edellisten kuukausien korkotuottojen päälle. Ilmiö on tärkeä, kun tarkastellaan säästötilien ja pitkäaikaisten investointien voittoja. Jos vuosikorko on esimerkiksi seitsemän prosenttia, korkoa korolle -ilmiön myötä alkupääoma melkein kaksinkertaistuu kymmenen vuoden sisällä. Saadut tuotot on sijoitettava kuitenkin uudelleen.

Korkoa korolle -efektin vaikutukset heikentyvät, kun muun muassa verotus vaikuttaa niihin, mutta se on oivallinen keino säästämisessä ja sijoittamisessa pitkällä aikavälillä. Suomen lainsäädännössä on myös määritelty, että korkoa korolle -ilmiö ei saa vaikuttaa lainoihin. Näin ollen luottojen suhteen käytössä on yksinkertaisen koron menetelmä. Maksuvapaiden kuukausien kohdalla voidaan kuitenkin tehdä poikkeuksia, jolloin maksuvapaan kuukauden korko pääomitetaan.

Korkoa korolle tuo varallisuutta

Korko kulutusluotoissa

 

Luonnollisesti muiden lainojen tapaan myös kulutusluotoista maksetaan korkoa korvauksena lainayhtiölle, joka kantaa luottoriskin eikä voi lainakauden aikana käyttää lainaamiaan varoja. Kulutusluottoa ottaessa kannattaa nimelliskoron lisäksi kiinnittää huomiota todelliseen vuosikorkoon, joka huomioi kaikki lainaan liittyvät kulut, myös piilotetut tilinhoitomaksut ja laskutuskulut. Huomaathan kuitenkin, että esimerkiksi Credigo ei koskaan peri asiakkailtaan piilokuluja, vaan hinnoittelumme koostuu pelkästään korkokuluista.

Noudatamme hinnoittelussamme myös laissa säädettyä korkokattoa, joka koskee alle 2000 euron kulutusluottoja. Lainamme ovat kertaluottoja, emmekä pyri kiertämään korkokattoa limiittituotteilla. Kun otat lainaa Credigolta, voit olla varma, että maksat siitä, mihin olet sitoutunut. Emme piilota tuotteisiimme esimerkiksi kalliita palvelumaksuja, joista syntyy odottamattomia ja vaikeasti arvioitavia kustannuksia.

Milloin korkoja on alettu periä?

Korkojen perimisen historiaa

 

Lähi-idän kulttuureissa jo vuoden 5000 tienoilla ennen ajanlaskun alkua oli tyypillistä, että esimerkiksi siemeniä tai eläimiä lainattiin korkoa vastaa. Koron periminen nähtiin oikeutettuna, koska esimerkiksi juuri siemenet ja eläimet kykenivät tuottamaan jälkeläisiä tai satoa, joilla velka pystyttiin kuittaamaan.

Myöhemmin lainatuista hyödykkeistä ja niiden keräämistä koroista alettiin myös pitää kirjaa, kun kirjoitustekniikka kehittyi. Esimerkiksi siementen suhteen lainaaminen onnistui niin, että niitä lainattiin kylvämisen aikaan ja maksettiin takaisin korkojen kera, kun sato oli valmis.

Kun ihmiskunta keksi alkaa käyttää rahaa vaihdon välineenä, korkojen maksua alettiin suorittaa nykyiseen tapaan rahana. Näin ollen viljankin lainaaminen saatettiin maksaa sadon sijaan rahalla. Korkoja on historian saatossa mitattu erilaisin mittarein sen mukaan, millaisista koroista on ollut kyse, ja niitä seurataan tarkasti yleisen taloustilan puitteissa.

Käsittelemme hakemustanne.
Odottakaa hetki...